Ötökkäpastaa italialaisessa ravintolassa

Olin miehen kanssa syömässä ravintolassa. Hän tilasi pizzaa, ja minä pastaa, jossa oli pinaattia, fetaa ja chiliä kermakastikkeessa (kuulostaa herkulliselta, eikö?). Ainesosien lista ei kuitenkaan valitettavasti loppunut siihen. Olin jo syönyt valtaosan pastastani, kun aloin pyöritellä lautasella yhtä epämääräisen näköistä palaa samalla miettien, mitä kaikkea pastassa kuuluikaan olla.

En missään nimessä ole hotkija, mutta en myöskään näyki pieniä suupaloja vaikean näköisenä, vaan ruoka löytää kyllä suuni. Hyvin nälkäisenä meinaan syödä varsinkin alussa liian nopeasti, ja olimme ennen ravintolaan saapumista kävelleet monta tuntia, minkä vuoksi olin nälissäni. On hyvin mahdollista, että olin jo syönyt parikin vastaavanlaista ”palaa” samaisella aterialla, koska olin havaitsevinani ruuassa jotain erikoista, mutta niin nälkäisenä en jaksanut ihmetellä jokaista haarukallista. Kun ruokaa alkoi olla lautasella vähemmän, yksi tällainen pala osui silmääni. Pyöritellessäni sitä tyhjentyneellä lautasella alkoi käydä yhä selvemmäksi, että se on ampiaisen kokoinen ötökkä. Erotin siitä hivenen raitaisen keskivartalon, pään, sarvet, jalat ja yhden siiven. Olin epäuskoinen ja minua alkoi ällöttää. Mies puheli omiaan ennen kuin keskeytin ja pyysin häntäkin arvioimaan tilanteen. Mies huomasi heti, että kyseessä on jonkin sortin ötökkä ja kehotti minua lopettamaan syömisen. Tarjoilija tuli aika pian mukaan asetelmaan vakiokysymyksellä ”Maistuiko?”, johon olisi voinut vastata vaikka mitä nokkelaa, mutta vastasin vain ”Pastasta löytyi tällainen” vieden lautasta lähemmäs hänen kasvojaan. ”Härregud”, hän sanoi ja otti lautaset nopeasti mukaansa keittiöön. Mies tilasi tarjoilijan lähtiessä laskun, koska meitä odotti pitkä kotimatka. Kaikki muutkin tarjoilijat menivät keittiöön ja olivat siellä aikansa. Kun tarjoilija tuli takaisin laskun kanssa, keskustelu meni jotakuinkin näin:

Tarjoilija: Joo anteeksi nyt hirveesti tästä, me tutkittiin asiaa tuolla ja paras arvaus on, että se on tullut pinaatista. Muissa aineissa se ei oikein ole voinut olla. Voitaisko me tarjota teille vielä jotain, kahvia tai teetä? Jotain jälkiruokaa?

Minä: No meidän pitäis kyllä alkaa nyt lähteä.

Mies: Niin mikä ryömijä se oli? Olikse koi tai perhonen?

Tarjoilija: Joo, joku perhonen varmaan.

Mies: Ettei vaan mikään torakka?

Tarjoilija: Joo, ei se varmasti mikään torakka ollut.

Minä: Oli tää kyllä aika juttu, se kun oli niin isokin. Kyllä tää nyt jotenkin pitäisi hyvittää.

Tarjoilija: Pastasta ei otettu mitään hintaa, tietenkään, mutta jos haluaisitte kahvit tai…

Mies: No meidän täytyy nyt mennä, mutta kyllä hän aika järkyttynyt nyt on [viittaa minuun].

Tarjoilija: Joo, me ollaan tosi pahoillaan tästä. Jos laitettaisiin jotain mukaan teille?

Minä: Onko teillä jotain hedelmää tai jotain muuta kiinteää, mitä voisi ottaa mukaan?

Tarjoilija: Hunajamelonia on.

Minä: Aa, no sehän olisi ihan hyvää. [Mies nyökyttelee samaa.]

Tarjoilija: No mä meen pakkaamaan hunajamelonia teille. Anteeksi vielä tästä. [Lähtee keittiöön.]

Ravintolanpitäjä: [saapuu luoksemme ja suuntaa lähes kaiken puheen miehen suuntaan] Anteeksi tästä, tällaista ei ole sattunut koskaan. En ole 20 vuodessa nähnyt mitään tällaista. Me ollaan nyt otettu siitä kuva [näyttää älypuhelimeltaan kuvaa] ja lähetetään se tavarantoimittajalle. Ulkomaalaisesta pakastepinaatista se varmaan tuli. Haluatteko espressoa, jotain jälkiruokaa…?

Mies: Siellä ollaan pakkaamassa meille hunajamelonia.

Ravintolanpitäjä: No hyvä. Kiitos, kun olette ymmärtäväisiä asiakkaita. Olemme kovin pahoillamme tästä. [Kättelyä suuntaan ja toiseen, ravintolanpitäjä poistuu, tarjoilija palaa.]

Tarjoilija: Tässä olis nyt sitä melonia. Anteeksi vielä, tää tutkitaan nyt perin pohjin ja otetaan tavarantoimittajiin yhteyttä.

Minä: Tää ei varmaan ole kovin tavallista?

Tarjoilija: Joo ei, ei meidän ruuista ole koskaan aiemmin löytynyt torakoita. Kaikennäköistä voi sattua.

Mies: Voi totta kai, mutta perhonenhan se oli?

Tarjoilija: Niin, siis perhonen tietenkin!

[Lisää pahoittelua ja hyvän yön toivotukset, saimme vihdoin lähdettyä.]

Heti kun olin tajunnut, että ruuastani todella löytyi aika kookas ja kokonainen ötökkä, minulle tuli välittömästi mieleen blogi, valokuvaus ja se, kuinka erilaiset ruokiin kuulumattomat asiat kuvataan ja levitetään laajasti somessa, mikä joskus pilaa koko ravintolan maineen eikä ainakaan lisää ravintolan kävijämääriä. Usein tällaisissa paljastus”skandaaleissa” ruokapaikat eivät ole varsinaisia ravintoloita, vaan esim. pizzerioita, jotka ovat reputtaneet erilaiset hygieniatestit ja käytetyistä raaka-aineista löytyy samaten erilaisia bakteereja. Ravintola, jossa me kävimme, on hieno ja kallis italialainen ravintola (ja siltikään pinaatti ei ole tuoretta eikä kotimaista, höh!). En kaivanut kännykkääni esille, sillä sen kameralla saa hyviä kuvia ainoastaan kunnollisessa valossa, ja ravintolan valo oli himmeä ja romanttinen. Kuvassa olisi näkynyt sumea musta puikko, joka voisi kuvan perusteella olla mitä tahansa. Samalla päätin, etten vie ravintolan mainetta kertomalla sen sijaintia tai nimeä. Olemme kuitenkin syöneet siellä joskus ennenkin ja saaneet hyvää ruokaa ja palvelua.

Perhosta tai torakkaa (ei se tietenkään ollut jälkimmäistä, miehen sanat vain saivat tarjoilijan menemään sanoissaan sekaisin), olihan se kokemus tämäkin. Mies oli iloinen siitä, etten ole kiljuva ylireagoija, vaan hänen sanojensa mukaan urhea tyyppi, joka ei ihan hevillä hätkähdä liiaksi. Hunajamelonia oli mukava syödä kotona pitkän kotimatkan jälkeen, ja pastaraha säästyi. Huonoina puolina se, että minulle jäi nälkä, ja söin mahdollisesti eläintä, mikä ei ole kasvissyöjän unelma. Sen lisäksi, että ötökkä ravintola-annoksessa on jo yksistään ikävä yllätys. Menemmekö ravintolaan uudestaan? Tuskin ihan vähään aikaan.

Mainokset

2 thoughts on “Ötökkäpastaa italialaisessa ravintolassa

  1. emma

    Aivan kammottava juttu. Melkein joudut kuitenkin miettimään paikan ilmoittamista terveysviranomaisille, koska jos se oli torakka, niin joutuisivat varmaan tekemään jotkut erityispuhdistukset ja myös kyseisen tilan viereisiin tiloihin, ellei koko kiinteistöön tms. Harmi juttu ja jotenkin hyvityksenkin olisi ehkä pitänyt olla vielä parempi –> molempien ateriat ilmaiseksi, huippuhyvät jälkkärit mukaan tai lahjakortti, jolla olisivat varmistaneet, että ainakin kerran vielä olisitte vierailleet kyseisessä paikassa. Toivottavasti seuraava ravintolakokemus tulee olemaan parempi!

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Kaikkia noita asioita mietimme mekin. Pidin torakkaa ihan puhtaasti pelkkänä miehen heittona, sillä olemme matkoilla nähneet paljon oikeita torakoita, jollainen tämä ötökkä ei taatusti ollut. Mutta nyt kun luin torakoista enemmän, huomasin, että kaikki torakat eivät suinkaan ole yhtä valtavia kuin matkoilla näkemämme, vaan on paljon pienempiäkin torakoita. Minulle tuli ikävä olo. Jos ötökkä oli sittenkin torakka? Pidin torakoita valtavina, siivettöminä ja kovakuorisina, jollainen ruuasta löytämäni ötökkä ei ollut, mutta nyt luin, että myös torakoilla on siivet (juuri sellaiset onnettomat kuin löytämälläni). Samoin huomasin kyllä senkin, että melkein mikä tahansa muukin ötökkä (kuului se sitten kärpäsiin, koiperhosiin, ampiaisiin jne.) voisi sopia kuvaukseen. Ötökät muistuttavat toisiaan ihan liikaa!

      Myös hyvitysasioita mietimme paljon. Kun meille ensiksi tarjottiin jälkiruokaa tai kahvia, olin vielä silloin siinä luulossa, että ruokani hintaa ei korvattaisi ollenkaan. Siksi aloinkin puhua hyvityksestä. Kun selvisi, että pastasta ei veloiteta mitään, tulin tyytyväisemmäksi. Normaalioloissa olisimme jääneet jälkkärille, mutta olimme juuri ennen syömistä saaneet huonoja uutisia ja olimme muissa maailmoissa. Lahjakortti olisi ollut tosi hyvä idea; sillä olisi tosiaan varmistettu juurikin tuo, että palaamme ravintolaan. Ehkä heillä ei ole lahjakortteja (ilmeisesti kyseessä ei ole minkään ketjun ravintola) ja jos vastaavaa ei kerran ollut koskaan tapahtunut, hekään eivät ehkä osanneet ehdottaa mitään sellaista. Menetys olisi kuitenkin ollut niin pieni heille, että lahjakortti olisi ehdottomasti kannattanut antaa. Kun asiaa nyt miettii, ravintola olisi todella voinut olla skarpimpi ja oma-aloitteisempi. Tuollaiset ötökkähetket ovat nimittäin sellaisia, jolloin asiakas on enemmän tai vähemmän poissa tolaltaan eikä välttämättä siksi keksi heti monia tapoja, joilla ravintola voisi asian hyvittää. Siksikin ravintolan pitäisi kyllä olla auliimmin tarjoamassa kunnollisia hyvityksiä.

      Kiitos hyvästä vinkistä! Tulevaisuudessa osaan ehdottaa lahjakorttia itse, jos tällaista vielä joskus pääsee tapahtumaan missä tahansa ravintolassa. Ja jos oikein kovasti alkaa harmittaa tai sairastun vaikka salmonellaan, niin marssin totta kai uudestaan ravintolaan, tällä kertaa huisisti vihaisempana!

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s