Tärkkelyksellä terveeksi ja timmiksi, osa 6: Totuus kalsiumista

Tärkkelyssarjan kuudennen osan aiheena on kalsium. Kirjoitusteni perustana toimii John A. McDougallin kirja The Starch Solution (2012).

Kun joku ryhtyy vegaaniksi, muut kysyvät ensimmäisenä, mistä vegaani saa proteiininsa. Kun siihen kysymykseen on vastattu, seuraavaksi kysellään kalsiumista. Kysymykset johtuvat siitä, että monelle proteiini on yhtä kuin liha, ja kalsium on yhtä kuin maito ja maitotuotteet. Viimeksi selvitimme proteiinimyytin, joten nyt on kalsiumin vuoro.

norsu - kalsium

Mistä ihmisen kalsiumtietous on peräisin?

Kaikki puhe kalsiumista on saanut alkunsa maitoteollisuuden väitteistä siitä, että ihminen tarvitsee paljon kalsiumia eikä saa sitä muualta kuin maidosta ja maitotuotteista. Monelle ei tulekaan mieleen mitään muita kalsiumin lähteitä kuin maitotuotteet. Maitoa tuputetaan ihmisille niin paljon, koska se on tuottoisa bisnes: Yhdysvalloissa maitoteollisuus tuottaa 100 miljardia dollaria vuodessa. Siitä summasta käytetään noin 200 miljoonaa dollaria maitoteollisuuden omiin tutkimuksiin, joiden tehtävänä on väittää, että maito ei ole ainoastaan terveellistä, vaan se on välttämätöntä sairauksien välttämiseksi. Väitetään myös, etteivät ihmiset saa tarpeeksi kalsiumia, jolloin sen saamista tulisi entisestään lisätä. Kalsiumin puutostilaa koskee sama totuus kuin proteiinin puutostilaa, eli sitä ei juurikaan tunneta missään maailmalla, missä ihmisillä ylipäänsä on riittävästi syötävää.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat helposti verrattavissa Yhdysvaltoihin, koska kaikissa näissä maissa kulutetaan paljon maitotuotteita. Sen vuoksi Suomen tilanne maitoteollisuudessa sekä bisneksen että terveyshaittojen kannalta on hyvin samanlainen kuin USA:ssa. (Lue esim. Runsas maidonjuonti ei vahvista luita, mutta voi nostaa varhaisen kuoleman riskiä ja Juommeko maitoa, koska se on kannattava bisnes?)

Mitä ihmisen todellisuudessa tulisi tietää kalsiumista?

1. Kalsiumissa itsessään ei ole mitään pahaa. Se on yleisin kivennäisaine kehossamme. Keskivertoaikuisen kehossa on suunnilleen yksi kilo kalsiumia, josta n. 99 prosenttia on varastoitu kalsiumfosfaattina luihin. Kalsiumilla on monia tärkeitä tehtäviä, joita ovat mm. luuston rakentaminen (ja ylläpito) ja hermoston ja verisuonten toiminnan säätely. Kehon kalsiumtasapainosta pitää huolen ruoansulatuskanava, luut ja munuaiset. Kun kalsiumia nautitaan liikaa, ruoansulatus estää sen imeytymistä munuaisten auttaessa ylimääräisen kalsiumin eliminoimisessa. Jos niin ei tapahtuisi, ylimääräinen kalsium kulkeutuisi sydämeen, lihaksiin ja ihoon munuaisten lisäksi, mistä seuraisi sydän- ja munuaisvika tai jopa kuolema.

2. Eläimet juovat maitoa vain elämänsa alussa. Ihminen on ainut eläin maapallolla, joka juo maitoa aikuisenakin, ja vieläpä toisen eläimen maitoa.

3. Mistä lehmä itse saa kalsiuminsa? Tuottaako sen keho sitä? Ei. Lehmä saa kalsiuminsa maaperästä. Kalsium on yksi peruskivennäisaineista, jota ei erikseen luoda eikä se tuhoudu. Kasvit imevät itseensä kalsiumia ja muita kivennäisaineita maaperästä juuriensa kautta. Syömällä kasveja ihminen saa kaiken niissä olevan kalsiumin. Miksi kierrättää kalsium lehmän kautta, kun voi mennä suoraan kalsiumin lähteelle? Maapallon suurimmat maaeläimet, kuten norsu, virtahepo, kirahvi, hevonen ja lehmä ovat kasvissyöjiä ja saavat kaiken tarvitsemansa kalsiumin kasveista. Eikö olisi aika naurettavaa, että pieni ihminen sen sijaan ei saisi?

4. Vaikka maidossa on paljon kalsiumia, se on hyvin epäterveellinen kalsiumin lähde ihmiselle. Se johtuu maidon ja maitotuotteiden sisältämästä eläinproteiinista ja hapoista. Nämä asiat selitettiin tarkemmin tärkkelyssarjan neljännessä osassa: ”Liika proteiini on pahasta luustolle; mitä enemmän syö proteiinia, sitä enemmän kalsiumia poistuu virtsan mukana, mikä altistaa ihmisen osteoporoosille ja munuaiskiville. […] Eläinkunnan tuotteissa on paljon happoa. Happoisuutta tasataan emäksisillä aineilla (karbonaatilla, sitraatilla ja suolalla), joita luut vapauttavat neutraloidakseen happamuutta. Näin on tapahduttava, jotta elimistön pH-taso pysyy tiettynä, mikä on elämän elinehto. Ajan kuluessa jatkuva happamuuden neutralisointi haurastuttaa luita, mistä seuraa osteoporoosia. Eläinkunnan tuotteiden hapot myös nostavat kortisolitasoa, mistä aiheutuu luukatoa. Kun happoa saa liikaa, ihminen joutuu ”pissaamaan luunsa vessanpönttöön”, niin kuin McDougall asian kauniisti ilmaisee.”

Eläinkunnan ruoissa on paljon happoa, mikä on pahaksi terveydelle. Miinusarvoilla merkitään emäksisiä ruokia, jotka ovat terveydelle hyväksi.

Eläinkunnan ruoissa on paljon happoa, mikä on pahaksi terveydelle. Miinusarvoilla merkitään emäksisiä ruokia, jotka ovat terveydelle hyväksi.

5. Tärkkelyspitoisessa kasvisruokavaliossa on reilusti kalsiumia.

6. Kalsiumin kohdalla ei ole kyse siitä, saadaanko sitä riittävästi, vaan siitä, miten kalsiumista pidetään kiinni. Kun ymmärtää tämän, ei halua syödä lisää maitotuotteita tai napsia kalkkitabletteja, vaan pysyä erossa eläinkunnan tuotteista (4. kohdassa mainituista syistä). Kun kalsiumia syödään vähemmän, se imeytyy ruoansulatuksessa tehokkaammin, ja munuaiset pitävät kiinni siitä kalsiumista, mitä kehossa on.

7. Monissa osissa maailmaa ei juoda maitoa tai käytetä maitotuotteita siten kuin länsimaissa. Niissä maissa, joissa maitotuotteita syödään vähiten, tavataan kaikista vähiten osteoporoosia, kun puolestaan runsaan maitoteollisuuden maissa osteoporoosia esiintyy eniten. Sama pätee lonkkamurtumiin (katso kaaviot alla, Suomi löytyy molemmista!).

lonkkamurtuma

lonkkamurtuma 2

8. Vaikka kuinka haluaisi, ylimääräisen kalsiumin syöminen ei vahvista luita. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että ylimääräinen kalsium ei imeydy, vaan päinvastoin keho haluaa siitä eroon, mikä tapahtuu luiden ja siten luissa olevan kalsiumfosfaatin kustannuksella. Satun itse olemaan täydellinen esimerkki ihmisestä, jolla runsas maidonjuonti ei näkynyt kovina kalsiumarvoina; nautin yli 20 vuoden ajan reilusti suositeltua enemmän kalsiumia maidon muodossa, ja hivenainetulokset paljastivat, että kalsiumtasoni oli keskiarvoa matalampi! (Asteikolla 300 – 1200 oma kalsiumarvoni oli 594.) Join lapsena ja teini-ikäisenä hyvin paljon maitoa, ja ainakin viimeiset 10 vuotta 5 – 7 litraa viikossa.

9. Kun lähes 60 maitoon liittyvää tutkimusta niputettiin yhteen ja niitä alettiin vertailla, havaittiin seuraavaa: valtaosassa tutkimuksia (57 %) ei todettu yhteyttä hyvän terveyden ja maitotuotteiden välillä, 29 prosentin mukaan yhteys on olemassa ja osassa tutkimuksia (14 %) todettiin, että maitotuotteet vahingoittavat luita. Maidon vaikutusta testattiin vaihdevuosi-ikäisten naisten ja teini-ikäisten luihin. Runsaammin maitoa juovat vaihdevuosi-ikäiset naiset menettivät enemmän luumassaa kuin vähemmän maitoa juovat naiset. Vaikka osa tutkimuksista oli maitoteollisuuden rahoittamia, tuloksia ei saanut rahallakaan muutettua.

10. Maidossa on sitä enemmän bakteereja ja viruksia, mitä sairaampia lehmät ovat eli mitä hirveämmissä oloissa ne elävät.

11. Yleisesti maitotuotteita voidaan pitää vielä epäterveellisempinä kuin lihatuotteita, mikä johtuu hapoista (joita mm. juustossa on enemmän kuin lihassa). Myös eettisestä näkökulmasta lypsylehmän elämä on kurjempaa kuin lihaksi joutuvan lehmän, koska sen kärsimys kestää paljon pitempään, eli se elää jatkuvassa raiskaus- ja synnytyskierteessä, ja vasikka viedään emolta pois heti syntymän jälkeen. McDougall ja monet muut suosittelevat lihansyöjiä luopumaan ensin maitotuotteista ja sitten lihasta.

***

Entinen maitonarkkari kiittää ja kumartaa ja toivoo totisesti, ettei kaikesta maidon litkimisestä ole koitunut peruuttamatonta haittaa!

Mainokset

14 ajatusta artikkelista “Tärkkelyksellä terveeksi ja timmiksi, osa 6: Totuus kalsiumista

  1. Maaria

    Hei! Jälleen kiinnostavaa tietoa. Mitenkähän kalsiumilla rikastettuun kauramaitoon tulisi suhtautua? Käytän sitä päivittäin. Myös juustot kuuluvat vielä ruokavaliooni. En ole onnistunut jättämään juustoa pois, vaikka haluaisinkin. Se on vaan niin hyvää! Jos tähän juustoriippuvuuteen on jollain vinkkejä, niin otan mielelläni vastaan!

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Mikä vain kalsiumilla rikastettu kasvimaito sopii tärkkelysfilosofiaan hyvin. Kasvimaidoista ei aiheudu mitään niistä haitoista mitä lehmänmaidosta (tai minkä vain muun eläimen maidosta).

      Juustot ovat joillekin hyvin koukuttavia; lähes aina juustoa koskevissa tutkimuksissa käsitellään juustossa olevia riippuvuutta aiheuttavia yhdisteitä. Varsinkin yhdessä tiettyjen aineiden kanssa (esim. hampurilaisaterialla nautittu pihvi, juusto ja colajuoma) juusto on erityisen koukuttavaa. Jos englanti ei aiheuta ongelmia, niin täällä on suosittu ja kehuttu video siitä, miksi nimenomaan juusto (ja muutamat muut aineet) aiheuttaa riippuvuutta: https://www.youtube.com/watch?v=5VWi6dXCT7I

      Suomalaisista lähteistä Chocochili-blogissa on kompakti tietopaketti siitä, mitä vegaani voi laittaa leivän päälle: http://chocochili.net/2014/02/mita-vegaani-laittaa-leivan-paalle/ Jutussa mainitaan erikseen vegaaniset tuorejuustot ja muut juustot. Olisikohan niistä apua pahimpaan juuston himoon? :)

      Tykkää

      Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Ajatella, että yliopistoissakin sitten opetetaan ”väärää” tietoa. Tosin se selittää sen, miksi esim. ravitsemusterapeutit (joiden luonnollisesti pitäisi olla ravinnon asiantuntijoita) päästävät suustaan sammakoita yhtenään. Tuleekohan vegaaninen kasvisruokavalio edes puheeksi missään vaiheessa opintoja? Ja auttaisiko se edes, jos ”tieto” olisi esim. tätä tasoa: ”kasvikunnasta ei saa kaikkia välttämättömiä aminohappoja”. Maitoa tarjotaan tietysti ratkaisuksi siihenkin. Itsekään en aikaisemmin uskaltanut luopua maidosta, koska luulin sen olevan niin terveellistä. Hyvin oli opit siis uponneet minuunkin!

      Tuo maitobisnesartikkeli on tosiaan hyvä; olinkin jo linkittänyt sen postauksessa. :) Mukavaa, että mediassa tuodaan tällainenkin puoli esiin.

      Tykkää

      Vastaa
  2. Maaria

    Kiitos tiedosta ja chocochili:n resepti-vinkistä! Täytyy tehdä sieltä jotain hyvää,,,
    T: Maaria

    Tykkää

    Vastaa
  3. Taija

    Hei ja ensinnäkin kiitos tästä sarjasta! Kovasti näet vaivaa kirjan referoinnissa :) Itse pohdin siirtymistä lakto-ovo-vegetarismista vegaaniksi, joten näitä on mukava lukea, vaikka toki etsin tietoa laajasti. Sinulla ilmeisesti lähtökohta on ruokavalion terveellisyys ja mietin oletko siirtämässä vegaanisuutta koskemaan myös muita elämänalueita, esim. ei nahkaa, villaa, silkkiä sisältäviä vaatteita jne.? Omalla kohdallani vegaanisen ruokavalion koostaminen ei tuota mitään ongelmaa, toisin kuin nämä muut asiat!

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Mukavaa, että sarjasta on iloa!

      Olen itsekin miettinyt paljon vegaanisuuden laajentamista myös ruokavalion ulkopuolelle ja tavallaan tehnytkin niin jo. Minulla se ei kuitenkaan näy siten, että heittäisin kaikki jo omistamani villasukat, nahkakengät ym. pois, vaan aion käyttää niitä tavalliseen tapaan. En silti aio enää ostaa mitään nahkaista, silkkistä tms. kaupasta enkä kierrätettynäkään. Kosmetiikassa olin jo aiemmin käyttänyt aika paljon luonnonkosmetiikkaa, mutta päänvaivaa on aiheuttanut Yves Rocher, jonka tuotteista pidän paljon. He eivät ole aikoihin testanneet eläimillä ja olivatkin jo Animalian listoilla (purkeissa oli se kiva pupulogo), mutta Kiinassa kaikki kosmetiikkatuotteet testataan eläimillä, ja Yves Rocher haluaa viedä tuotteitaan myös sinne. Niinpä YR on poistettu Animalian listoilta. Minusta on silti fiksumpaa käyttää jo hankkimani suihkugeelit ym. kuin kaataa purkkien sisällöt vessanpönttöön. Varmasti kuitenkin suosin jatkossa sellaisia firmoja, jotka ovat Animalian listoilla.

      YouTubesta olen katsellut paljon videoita ns. 100-prosenttisesta veganismista, mikä on hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Lääkkeissä on laktoosia ja kondomitkaan eivät välttämättä ole täysin vapaita eläimistä/eläinkokeista. Kiinnostavaa näitä asioita on kuitenkin pohtia! Täällä on mielestäni todella lempeä ja samalla informatiivinen video 100-prosenttisesta veganismista (tai lähinnä sen tarpeettomuudesta): https://www.youtube.com/watch?v=AmbJgctnC5g
      Video käsittelee lähinnä ruokaa, mutta sama lempeys on sovellettavissa muihinkin valintoihin vegaanina. :)

      Tykkää

      Vastaa
      1. Taija

        Täytyykin käydä katsomassa tuo video, kiitos vinkistä!
        Olen päätymässä varmasti aika samaan käyttäytymismalliin, eli en heitä vanhoja tuotteitani pois vaan käytän ne loppuun ja sen jälkeen hankin uusia eettisempiä tuotteita. Aika paljon sisäistettävää tässä kaikessa tosiaan on, mutta paljon enemmän positiivista kuin negatiivista olen tämän myötä löytänyt! :)

        Tykkää

      2. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

        Totta, minustakin veganismilla on hyvä vaikutus olemiseen, ajatteluun ja yleiseen hyvinvointiin. :) Eli vaikka vähän joutuukin syynäämään ainesosaluetteloita ja hankkimaan muutakin tietoa, niin kyllä se on ehdottomasti sen arvoista!

        Tykkää

  4. miina

    Olen ollut nyt pari kuukautta vegaanilinjalla ja vielä hyvin tyytyväinen tähän kokeiluun, josta toivottavasti tulee ihan pysyvä. Kotona onnistuu hyvin: aamukahviin laitan kalsiumilla rikastettua riisimaitoa ja muissa ”maitotilanteissa” käytän kaura- ja mantelimaitoa, jotka toimivat esim. puurojen kanssa erinomaisesti. Jugurttina käytän Oatlyn Havregurtia.

    Ongelmia tulee heti, kun menee tavalliseen kahvilaan. Normaalisti ei ole kuin tavallinen maito tai hylaversio tarjolla. Myöskään esim. Coffee Housessa ei ole vegaanille mitään ”kahvileipää” tarjolla. Ainoa vaihtoehto on kuiva hedelmäsalaatti: meloniviipaleita, muutama ananaspala ja viinirypäle muovipikarissa. Siihen kyllästyy alta aikayksikön.

    Kävimme Korkeasaaressa kesän ensimmäisenä hellepäivänä ja teki mieli jäätelöä. Jäätelökioskeja on siellä useampia, mutta vasta kolmannesta eli ravintola Pukista löytyi tofujäätelöä, Tofulinen päärynäjäätelötikku (ohuella suklaakuorrutuksella), joka olikin mainion ”kermainen”.

    Tällä yritän sanoa, että kun vegaani lähtee”baanalle”, pitää olla omat eväät kalsiumeineen mukana.:)

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Olen huomannut itse ihan saman: kun pitäisi syödä jossain muualla kuin kotona, lähes kaikkeen on sotkettu eläinkunnan tuotteita. Saa olla tyytyväinen, jos ravintolassa on kasvissyöjälle edes yksi vaihtoehto, joka sekin on täynnä juustoa, kermaa, maitoa ja kananmunaa. Tuntuu ihan hassulta, että itse olin kasvissyöjä kuusi vuotta, ja söin noita edellä mainittuja ”kasviksia”. Varmaan senkään takia vegaaneille ei ole paljon mitään tarjolla, koska juuston, kerman, voin ym. kuvitellaan käyvän kaikille.

      Minä käyn aika harvoin kahviloissa, mutta kävin yhden kerran kahvilassa vuosia sitten, kun kokeilin vegaaniutta viikon ajan. Upeasta kakkujen ja voileipien valikoimasta minulle löytyi… [jännitys tiivistyy]… niinkin hieno juttu kuin appelsiini! Pidän kyllä sitrushedelmistä ja syön niitä säännöllisesti kotona, mutta pärjätä nyt yhden appelsiinin voimin monta tuntia… se ei vain onnistu. Ymmärrän siis kyllästymisesi kuivaan hedelmäsalaattiin.

      Itse aion kiitettävästi skipata kaikki tavalliset kahvilat, koska niissä ei todella ole juuri mitään vegaanille. Ravintolamaailmasta aasialaiset paikat ovat loistavia. Pitkästä päivästä ei helpostikaan selviä ottamatta mukaan omia eväitä.

      Kiva, että löysit vihdoin ainoan sopivan jäätelön Korkeasaaresta. Maalla jäätelön löytäminen voi olla vähän helpompaa kuin saaressa, jossa ei ole ruokakauppoja siten kuin muualla. :) Useat mehujäät ovat vegaanisia, jos sellainen sattuisi koskaan maistumaan. Näet vegaaniset jäätelöt ja mehujäät täältä: http://www.vegaanituotteet.net/herkut/jaeaeteloet-jaelkiruuat

      Tykkää

      Vastaa
  5. miina

    Kiitos tiedosta! Jäätelövalikoima näyttää ihan kattavalta; vielä kun saisi kauppiaat hankkimaan niitä myyntipisteisiinsä. Nykytilanteessa se on aina onnenkauppaa löytyykö peruspuodeista sitä ensimmäistäkään vaihtoehtoa.

    Helsingin Uutisissa oli tänään täysin vegaanisen mustaherukkakookossorbetin ohje, johon tulee pussi pakasteparsakaalia (!). Uskaltaisiko kokeilla? :)

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Kyllähän kaikki tuollaiset kaalit ym. tuntuvat viimeiseltä aineelta, mitä johonkin makeaan herkkuun haluaisi laittaa, mutta niin ne vain voivat silti maistua hyviltä. :) Minä tein hetki sitten smoothien, johon tuli juurikin parsakaalia, lehtikaalia, hedelmiä ja kaakaota. Lopputulos oli yllättävän hyvä ottaen huomioon kaalien määrän. Ehkä tuosta sorbetistakin tulisi maistuvaa. :)

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s