Ylensyönti, tupakointi, juominen, shoppailu… Mistä paheesta sinä haluaisit eroon?

Näinpä taas niin kiinnostavan dokumentin Yle Areenassa, että päätin kirjoittaa siitä eräänlaisen referaatin ja pohdiskelevan arvion. Vaikka kamppailisit jonkin ikävän tavan tai paheen kanssa vain harvoin, dokumentti on luultavasti silti innostavaa katsottavaa. Sitä paitsi useimmilla meistä on moniakin ikäviä tapoja, joista emme tunnu pääsevän millään eroon. Viittaan ohjelmaan Tiededokumentti: Tapojen orjat (Slaves to Habit), joka löytyy Areenasta vielä kuukauden ajan.

Tapojen orjat

Kiinnostuin ohjelmasta, sillä olen kirjoittanut monista siinä käsitellyistä aiheista ennenkin: ylensyönnistä, riippuvuudesta, motivaation ja tahdonvoiman puuttumisesta jne. Pidän erityisesti ohjelman tavasta selittää ja avata ihmisen käyttäytymistä tietyissä tilanteissa. Sain uuden näkökulman moniin asioihin, joita olen aiemminkin pohtinut.

Miksi ihminen kehittää vahingollisia tapoja?

Jos joku kehittää terveen tavan lähteä aina aamuisin reippaalle kävelylle, niin sehän on vain hienoa! Usein kehittämistämme tavoista tulee kuitenkin paheita, joista seuraa esim. masentuneisuutta, sairauksia, velkaantumista yms. Tyypillisiä tapoja tai paheita, joista voi tuntua lähes mahdottomalta päästä eroon, ovat mm. tupakointi, ylensyönti, shoppailu, liika nettailu tai pelaaminen. Mistä kaikki alkaa ja miksi? Minkä tahansa tavan muodostumista voidaan kuvata seuraavanlaisella kaavalla:

Ärsyke —> Rutiini —> Palkinto

Koko prosessin käynnistää jokin ärsyke: se voi olla esim. kellon soiminen aamulla. Rutiini on vaikkapa kahvin keittäminen saman tien sängystä nousemisen jälkeen. Kun ihminen juo kahvia, ja kofeiini alkaa virrata hänen suonissaan, ihmisen aivot viestivät kaivatusta mielihyvästä eli hän saa välittömän palkinnon. Jos ihminen ei välittäisi kahvista/kofeiinista eikä olisi totuttanut itseään tapaan juoda kahvia, silloin ärsykettä kahvin juontiin ei tietenkään synny eikä ihminen koe kahvia juodessaan mielihyvää eikä siten saa palkintoa (itse käyn esimerkiksi tästä, sillä en koskaan juo kahvia enkä siten ikinä kaipaa sitä).

Tyypillisesti tutkimuksissa on keskitytty rutiinien tarkasteluun (meidän esimerkissämme kahvin keittämiseen ja juomiseen) ja sen toiminnan lopettamiseen tai muuttamiseen. Kukaan ei kuitenkaan juo kahvia ilman ärsykettä. Siksi on hedelmällisempää tutkia ärsykettä ja alkaa miettiä uusia toimintatapoja vanhan tavan tilalle. Lopussa seisoo yhä palkinto, mutta se tulee jostain muusta, terveellisemmästä tavasta (esim. tiukan paikan tullen ei tarvitse syödä lohduksi viittä donitsia, vaan voi soittaa hyvälle ystävälle ja saada häneltä tukea).

Tapojen orjat 2

Miksi emme tee hyviä päätöksiä luonnostaan?

Ihmisessä on kaksi puolta, kaksi selviytymismekanismia. Toinen puoli on kiinnostunut välittömästä tyydytyksestä/mielihyvästä, eikä haluaisi sietää kipua tai minkäänlaista epämukavuutta lainkaan (ts. ei halua kieltäytyä mielihyvää tuovista asioista). Se puoli ihmisessä tekee hyvin erilaisia päätöksiä kuin toinen puoli, joka on kiinnostunut pitkän tähtäimen tavoitteista ja onnellisuudesta ja jolla on syvempiä arvoja ja laajempi kokonaiskuva kantajansa elämästä. Jos ihminen kuuntelisi aina jälkimmäistä puolta, hän ei koskaan tupakoisi/söisi epäterveellisesti tms., koska sellaiset toimet eivät tue hänen hyvinvointiaan pitkällä tähtäimellä. On täysin normaalia, että nämä kaksi puolta ihmisessä kamppailevat keskenään joka päivä ja joka hetki. Riippuu ihmisestä ja hänen olotilastaan, kumpaa puolta hän milloinkin kuuntelee. Toiset ovat alttiimpia houkutuksille kuin toiset. Kaikilla on onneksi kyky muuttua ja päästä eroon paheistaan, vaikka se on useimmille vaikeaa ja tapahtuu hitaasti ja pienin askelin.

Riippuvuus vai tapa?

Jos ihminen on koukussa tupakkaan, alkoholiin tai leivoksiin, milloin voidaan puhua riippuvuudesta ja milloin puolestaan opitusta ja pinttyneestä tavasta? Jälleen kerran ohjelma yllättää vastauksellaan. Jotkin aineet, kuten huumeiden sisältämät opiaatit, ovat jo lähtökohtaisesti riippuvuutta aiheuttavia, mutta monien aineiden kohdalla puhutaan fyysisestä riippuvuudesta vain muutaman päivän ajan. Jos esim. on viikon ilman tupakkaa tai makeisia ja muita herkkuja, niihin ei enää silloin ole fyysistä riippuvuutta, vaan niitä kaivataan ja halutaan totutun tavan vuoksi. Eikö olekin aika metkaa?

Itse kaipasin makeita herkkuja yli kuukauden kestäneen sokerilakon jälkeen, ja kaipaan niitä yleisestikin monta kertaa joka päivä. Haluaisin aina makeaa ja voisin syödä kaikenlaisia makeita herkkuja yhtenään. Minulla on siis hyvin voimakas tapa haluta ja syödä paljon makeaa. Ohjelmassa ei millään lailla väheksytä tapojen vahvuutta ja sitä, kuinka vaikeaa niistä on päästä eroon. Monet mieltävätkin tavat riippuvuuksiksi. Silti minusta on lohdullista tietää, että makeanhimo on ”vain” tapa, jota voi vakavuudestaan huolimatta muuttaa. Tunnen, että tapaa on paljon helpompi hallita ja hillitä kuin riippuvuutta, joka pahimmillaan vie ihmisen mennessään.

Tapojen orjat 3

Miten ikävän tavan jättämisessä tai muuttamisessa voi onnistua?

Ensiksi elämästä pitää eliminoida kaikki ne tilanteet, ihmiset ja asiat, jotka pitävät ikävää tapaa yllä. Yhteisöllisyys, taakan jakaminen ja muiden tuki auttavat. Tuki ja yhdessä tekeminen (esim. pariskunnasta kumpikin on tupakkalakossa tai laihdutusryhmässä) aktivoivat niitä alueita aivoissa, jotka vastaavat itsehillinnästä. Jos pystyy pitämään edes viiden minuutin tauon ennen kuin tarttuu kiellettyyn hedelmään, myös se aktivoi itsehillinnästä vastaavia aivojen osia. Stressi ja unenpuute puolestaan vaikuttavat negatiivisesti niihin aivojen osiin, jotka vastaavat viisaasta päätöksenteosta ja tahdonvoimasta. Ei siis ole mikään ihme, että väsyneenä syö mitä vain jaksaakseen ja selvitäkseen päivästä. Tahdonvoima voi tuntua riittämättömältä, mutta niillä, jotka uskovat riittävään tahdonvoimaan, on sitä oikeastikin enemmän, mikä johtaa onnellisempaan ja menestyksekkäämpään elämään. Tahdonvoimaa voi myös opetella, ja se on tarttuvaa. Tahdonvoima ja itsehillintä kulkevat käsi kädessä itsekurin kanssa.

Repsahdukset kuuluvat muutosprosessiin. Viisainta on tajuta, että lipsahdukset ovat normaaleja, ja antaa ne itselleen anteeksi. Syyllisyyttä ei kannata tuntea, sillä pienet muutokset (esim. tupakoinnin vähentäminen ja lopettaminen hiljalleen) tuovat useimmiten pysyvämpiä tuloksia kuin kertaharppaukset.

Ohjelma loppuu tällaiseen ajatukseen: aivot kyllä kertovat sinulle, mitä sinun tekee mieli, mutta tyydytyksen hankkiminen aivojen viestittämällä tavalla ei välttämättä johda onnellisuuteen. Mielestäni tässä ollaan aivan totuuden ytimessä. Käskyt nopean mielihyvän hakemiseen tulevat aivoista, mutta ihmisen ei ole pakko olla niiden orja.

Siitä lähes kaikki lienevät samaa mieltä, että tyydytyksen saaminen (donitsi) ei johda onnellisuuteen (ihminen pysyy mahdollisesti ylipainoisena ja onnettomana ylensyömisen vuoksi), mutta aivojen lähettämien käskyjen vaikutuksesta ihmisen toimintaan monillakaan ei ole todenmukaista käsitystä. Olen aina ärsyyntynyt väitteestä: ”Kun on riittävän kauan ilman makeaa, sitä ei enää tee mieli.” Olen pitänyt väitettä potaskana, koska itse himoitsen herkkuja vaikka kuinka pitkän tauon jälkeen. Ohjelman mukaan asia on juuri niin kuin olen itse tuntenut, eli ihmisessä on aina se puoli, joka hakee välitöntä tyydytystä tai mielihyvää selviytyäkseen (ts. se puoli ei ole katoamassa mihinkään). Sen puolen kanssa voi kuitenkin elää tietoisena sen olemassaolosta, ja himo voi laantua sitä mukaa kun ihminen kieltäytyy houkutuksesta kerta toisensa jälkeen. Tällainen tieto tuntuu minusta voimaannuttavammalta kuin latteudet siitä, kuinka suklaanhimoon kannattaa nakertaa raakaa lanttua, niin ei aikaakaan, kun suklaanhimo on poissa. Niin varmaan!

Tapojen orjat 4

Onko sinulla ikäviä tapoja tai paheita, joista haluaisit päästä eroon? Oletko yrittänyt muuttaa niitä tapoja aiemminkin? Onko sinulla esimerkkejä onnistumisista vai kamppailetko samojen paheiden kanssa vuodesta toiseen?

Kuvakaappaukset: Tapojen orjat, Yle Areena

Mainokset

8 ajatusta artikkelista “Ylensyönti, tupakointi, juominen, shoppailu… Mistä paheesta sinä haluaisit eroon?

  1. myco2quota

    Karkkien syöminen ja torkuttaminen ovat tapoja, joista haluaisin päästä eroon. Minulla kyllä karkkilakko toimii aika hyvin, ja jo viikon jälkeen karkkeja ei tee enää mieli, mutta silti tapa vie voiton ja alan taas uudestaan syömään niitä, vaikka ei edes tekisi mieli. Yleensä sitä on jossain tarjolla ja sitten otan yhden ja toisen ja kuin huomaamatta lakko päättyy.

    Torkuttamisesta pääsisin todennäköisesti eroon vain vaihtamalla työpaikkaa sellaiseksi, jossa ei olisi liukuvaa työaikaa, mutta siltikin varmasti torkuttaisin viikonloppuisin. Itsekuristahan se torkuttaminen on yleensä vain kiinni. Välillä saan sen vähän paremmin kuriin, mutta tänä syksynä se on karannut käsistä kyllä ihan kokonaan. Onneksi kyse ei ole kuitenkaan mistään kovin vakavasta asiasta, vaikka olisihan se kiva, jos ei heti aamusta tuntisi itseään epäonnistuneeksi :)

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Mielenkiintoisia juttuja. :) Karkkien kanssa sinullakin tuntuu menevän juuri niin kuin dokumentti väitti, eli fyysinen riippuvuus jää tietyssä, suht lyhyessä ajassa, mutta tapa voi koukuttaa vielä pitkänkin ajan päästä. On niin vaikeaa jättää herkut, ja niin helppoa alkaa taas syödä niitä, höh!

      Jännää tuo torkuttaminen. Itse olen kokeillut sitä pari kertaa, mutta en harrasta sitä lähes koskaan. Useimmiten se johtuu juuri tuosta, ettei siihen ole edes mahdollisuutta. Jos ylipäänsä joudun laittamaan kellon soimaan, niin minun on todella herättävä kyseiseen aikaan. Voisitkohan elää viikonloput ilman kellon sanelemaa aamuherätystä, vai pelkäätkö muuten nukkuvasi liian pitkälle päivään? :) Pienillä mutta systemaattisilla muutoksilla torkuttamisesta varmaan pääsee eroon, jos tarpeeksi paljon sitä haluaa, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty aivan niin kuin karkkienkin kohdalla!

      Tykkää

      Vastaa
      1. myco2quota

        Viikonloppuisin voisin varmaan olla ilman kelloa, koska lopputulos on kuitenkin sama, että nukun pitkään. Jotenkin sitä on aina iltaisin liian suuret luulot itsestään, että kyllä minä huomenna herään aikaisin. Varmaan täytyisi ottaa käyttöön joku rangaistus, kun palkinto eli se että pääsee aikaisemmin töistä, ei tunnu riittävän :)

        Tykkää

      2. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

        Jotain tuollaista arvelinkin. :) Aikomukset ovat hyviä, mutta eivät johda oikeaan toimintaan tarpeeksi usein.

        Vaikea sanoa, toimisiko rangaistus paremmin kuin palkinto, vai pitäisikö keksiä palkinnoksi jotain muuta. Toivottavasti keksit lopulta jotain toimivaa arkipäivien varalle. :)

        Tykkää

  2. Nimppu

    Tahtoisin muuttaa niin monia pahoja tapoja! Pyörin liikaa kaupoissa, ostan liikaa kosmetiikkaa, syön liikaa salmiakkia, en lue tarpeeksi kirjoja… Ihan pelottaa ajatella miten paljon mulla on huonoja tapoja. Koko päivä alkaa niillä, jatkuu niillä ja loppuu niillä. Joskus menee paremmin mutta tosi pian vanhat tavat taas jatkuu. Niin vaikeeta tehdä muutoksia jotka jäisi pysyvästi päälle! ;-O

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Mitä enemmän luen muiden huonoista tavoista, sitä vaikeammalta minustakin tuntuu päästä eroon omistani. Jos niitä tosiaan olisikin vain yksi tai korkeintaan kaksi, mutta kun niitä on niin paljon. Dokumentin ohje on toki se, että kannattaa tehdä tasaisesti pieniä muutoksia oikeaan suuntaan, ei lähteä täydelliseen lakkoon kymmenien ongelmien kanssa samaan aikaan. Uskon, että seuraavaksi kokeilen itse tehdä vain pieniä muutoksia. Ehkä sinäkin voit aloittaa ostamalla vain aavistuksen vähemmän kosmetiikkaa, ja lukea esim. vain sivun päivässä jotain kirjaa, jos et normaalisti lue sitäkään. Ajan kanssa noista teoista syntyy paljon tulosta! :)

      Tykkää

      Vastaa
  3. Laura

    Mitä kaikkea osaisinkaan tähän hätään heittää? Tapoja joita haluaisin muuttaa:
    -tavaroiden ottaminen ja jättäminen levälleen
    -roinan kerääminen kirppareilta
    -mässäily joka alkaa kun saavun baarista kotiin
    -asioiden liika tarkastelu, onko esimerkiksi ovi varmasti lukossa
    -päivän aloittaminen roskaruokaa syömällä
    -keskeyttäminen kun on jonkun muun puheenvuoro

    Näitä kyllä riittää! Melkeen pitäisi vaan elää ja olla muutama päivä kiinnitten samalla huomiota kaikkiin omiin ärsyttäviin tapoihin. Rahanmeno ei onneksi enää ole ongelma. Kaverit käyttää vieläkin paljon rahaa mutta olen onnistunut vähentämään omia menoja suunnittelemalla budjetin ja varaamalla vain pienen summan joihinkin juttuihin. Kirpparihankinnoissa ei harmita rahankäyttö vaan se kertyvä roina jolle ei sitten ole tarvetta. Haluisin parantaa elintapoja ja pitää kodin siistinä.

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Huh, tällaisista listoista saa tosiaan varmasti vaikka kuinka pitkiä, kun on itselleen rehellinen, ja käy läpi kaikki tekemisensä aamulla heräämisestä aina nukkumaan menoon asti. :) Hassua, että mainitsit asioiden tarkastelun, minulla se menee pakkomielteeseen asti! Ovet, ikkunat, liesi, taskussa olevat avaimet, kaikkia noita tarkastan aika ajoin, eniten juuri ennen kuin käyn maate. Huomaan, että muiden kodeissa, hotelleissa ja yleensäkin matkustellessa noita ongelmia ei ole, mutta heti kun kotiudun paikkaan, samat tarkastelut alkavat. Ihan hullua!

      Tuon olen lukenut monesta paikasta, että mitä huonommin päivänsä aloittaa, sitä huonompana se jatkuu. Itse pyrin tsemppaamaan edes päivällä, ja repsahtamaan vasta illalla, jos on pakko. Aina tämä ei tietenkään onnistu. :(

      Tuo on hieno ja jalo tavoite, ettei enää keskeyttäisi muiden puhetta. Itse sorrun joskus keskeyttämään, jos olen todella innoissani jostain aiheesta, mutta se ei tietenkään kelpaa tekosyyksi. ”Puhu vähemmän, kuuntele enemmän” on tarpeellinen neuvo monelle.

      Terveellisempi elämä ja siistimpi koti ovat varmasti klassikkoja itse kullekin. Ehkä nekin saavutetaan varmimmin, kun esim. kodin kaappeja käy läpi hiljalleen, ja lisää lautaselleen kasviksia joka päivä, vaikka yhä muuten söisikin roskaruokaa. Itse vakuutun koko ajan enemmän siitä, että tekemällä edes vähän muutoksia lopussa seisoo kiitos. :-)

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s