Vanhapiika älähtää

Käsittelen tässä kirjoituksessa kahta teemaa, joita minulle on viime aikoina tuputettu joko läheisten tai yleisesti median toimesta.

Teemat tulevat tässä:

1. Naisella pitäisi mieluiten olla sekä kunnon ura että lapsia. Jos hänellä kuitenkaan ei ole lapsia, ura pitäisi ainakin olla. Vastaavasti pelkkä vuosia kestävä kotiäitiys ilman paluumahdollisuutta mihinkään vanhaan työhön on parempi vaihtoehto kuin olla lapseton ja pätkätöissä/työtön.

2. Jos kuitenkin on käynyt niin ikävästi, ettei naisella ole kumpaakaan, eli ei lapsia eikä uraa, hän on tietynlaista ylijäämää, ja on siksi muiden käytettävissä erilaisia hommia varten. Hänen vuorokautensa on jostain syystä pidempi kuin muiden, minkä vuoksi on vain reilua, että hän antaa aikansa muille erilaisten töiden ja palvelusten muodossa.

naiset-kotitoissa

Minulle on nyt 31-vuotiaana naimattomana ja lapsettomana naisena valjennut, että minusta on tullut meidän perheen vanhapiika. Piikuutta ei ole estänyt edes se, että minulla on ollut mies jo yli seitsemän vuotta, emme vain ole naimisissa. Tajusin, että minusta on tekemällä tehty vanhapiika, kun sain kuulla olevani ”ylimääräinen” ja ”joutilas”. Sanat särähtivät pahasti korvaan. Ylimääräinen mihin? Joutilas mitä varten? No juuri niitä erilaisia hommia varten. Tajusin myös, että jos minulla olisi parhaillaan yksi lapsi tissillä ja toinen vipeltämässä ympäri kämppää, ja ehkä tärkeä työkokous huomenna, en taatusti saisi kuulla olevani ylimääräinen tai joutilas yhtään mihinkään.

Meidän suvussa oli naimattomia naisia sekä äidin että isän puolelta. He saivat usein käskyjä muilta, he omistivat oman elämänsä sukulaistensa asioiden hoitamiseen, halusivat sitä tai eivät, ja päätökset tehtiin heidän puolestaan. ”Martta joutaa kyllä tulemaan peltotöihin”, joku muu lupasi kysymättä Martalta mitään. Pahimmillaan naimaton nainen teki ensin täyden työviikon jossain yrityksessä, ja ajoi sitten bussilla eri paikkakunnalle raihnaisia vanhempiaan hoitamaan viikonlopuksi. Samaan aikaan hänen naimisissa oleva veljensä, jolla oli lapsia useammasta avioliitosta, oli viihteellä ja matkoilla kyseisenä viikonloppuna. Avioliitto ja lapset olivat hänelle kuin pääsylippu hauskoihin tapahtumiin, vaikka hän ei välttämättä ollut erityisen hyvä aviomies tai isä, eikä hän tehnyt viikolla enempää töitä kuin naimaton siskonsa. Silti vanhempien hoitaminen oli automaattisesti siskon tehtävä. Todellisuudessa viittaamillani naisilla olisi jo tuolloin ollut oikeus kieltäytyä heille sälytetyistä hommista ja alkaa elää omaa elämäänsä, mutta moni heistä ei sitä silti syystä tai toisesta kyennyt tekemään.

Nyt kuitenkin eletään vuotta 2016, minä olen minä, ja piikuuteni loppuu tähän.

kahleet

Kun minulta kysytään, mitä muutakaan parempaa tekemistä minulla on kuin tulla hoitamaan asia X, vastaus kuuluu: minulla on AINA parempaa tekemistä kuin tulla omien läheisten vähättelemäksi. Vaikka vain istuisin kotona nenää kaivamassa, se on arvokkaampaa ajankäyttöä kuin se, että olen muiden hyväksikäytettävänä. Minä en ole mikään vauvankantoteline, joka leikataan pois valokuvista ja perhealbumeista. En ole automaattisesti vapaana minulle kaavailtuihin tehtäviin. Minua ei syyllistetä eikä manipuloida enää mihinkään.

On monia asioita, joista syytän läheisiäni. On asioita, joista kukin kantaa itse vastuun, mutta minä en voi mitenkään kantaa vastuuta muiden sokeudesta, luonnevioista ja yleisestä maailmankatsomuksesta. Mutta se puolestaan on omaa syytäni, että olen antanut kaiken tämän tapahtua, ja vieläpä jatkua niin kauan. Olen ollut liian kiltti. Kiltteys on yksi ihanimpia ominaisuuksia ihmisissä, mutta se toimii vain silloin, kun se on vastavuoroista.

Minä en ole äiti. Se kai voitaisiin antaa anteeksi, jos olisin edes kunnollista tiliä tekevä uranainen. Edes. Kun olisit nyt edes jotain. Ai niin, olethan sinä jotain: se ylimääräinen ja joutilas, joka toimii milloin palvelusväkenä, milloin lapsenlikkana, milloin sekä lapsenlikkana että kestittäjänä.

En pyydä ketään muuta arvostamaan elämääni. Riittää, että itse tiedän oman elämäni yhtä arvokkaaksi kuin muidenkin ja käyttäydyn sen mukaisesti. Käytännössä se tarkoittaa kieltäytymistä, kun minua seuraavan kerran yritetään kyykyttää niin kuin tähänkin asti.

Kovin juttu, mitä tietyt ihmiset eivät ehkä ole ymmärtäneet, on tämä: minä en ole ainakaan toistaiseksi koskaan halunnut olla äiti enkä uranainen. Olen tietoisesti tehnyt valintoja, kuten ostanut kondomeja ja sanonut riistofirmoille ei, jotta minulla olisi, mitä minulla nyt on. Ja jotta minulla ei olisi niitä asioita, mitä en halua. Muiden oletus on se, että erilaiset hommat kuuluvat ja lankeavat minulle, koska olen joutilas. Tiedoksi: minä en ole ollut hankkimatta lapsia ja uraa, jotta olisin joutilaana teidän likapyykkinne pesuun. Minä olen ollut hankkimatta lapsia ja uraa, jotta voin nauttia elämästäni ja olla niin onnellinen, kuin pystyn olemaan. En ole ylimääräinen enkä joutilas. Minulla on kiire elää omaa, ainutkertaista, ihanaa elämääni, joka väistämättä joskus loppuu. Minussa ei ole elämää muiden tuhlattavaksi.

Mainokset

12 ajatusta artikkelista “Vanhapiika älähtää

  1. Taru

    Hyvin älähdetty! Just nih! Tutun kuuloista aliarvostusta. Mä tosin olen naimisissa (toista kertaa, hui kamala sitäkin, ”vaihtaa miestä kuin sukkaa” ;), mutta lapsia en ole koskaan halunnut ja töitä teen nykyään kotona. Mielummin vieläpä vähemmän kuin tyyliin yötäpäivää. Tämä tarkoittaa joidenkin mielestä yhtä kuin sitä, että sehän vaan makaa himassa ja suurinpiirtein räkii kattoon. Noh, en tee niin, mutta mitäs jos vaikka tekisinkin, kelle se kuuluu? Ei kellekään. Mun elämä on mun elämä, ei jonkun muun määrättävissä tai määriteltävissä.

    Oot mun mielestä oikealla tiellä. Ei tollaseen pidäkään suostua, kaikella ja kaikilla on rajansa <3

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Kiitos tuesta ja ymmärryksestä! <3

      On kyllä jännää, millaisia juttuja sinäkin olet saanut kuulla avioliitoista ja muistakin valinnoistasi. Melkein kuulostaa kateudelta tuo, että joitain kismittää se, että sinä saat tehdä töitä kotona eikä huollettavana ole lapsia. Ja vaikka tosiaan täyttäisit päiväsi kaikenlaisella lorvailulla, mitä sitten? Sehän tarkoittaisi, että sinulla on varaa sellaiseen, eli toisin sanoen olisit suunnitellut ja järjestänyt elämäsi niin hyvin, että sinulla on paljon vapaa-aikaa.

      Kiitos kannustuksesta minun tilanteeni suhteen! <3 Jo niin monta vuotta olen näin tuntenut ja kokenut, että ainakaan en vetänyt ajatuksiani hatusta.

      Tykkää

      Vastaa
  2. Menninkäinen

    Amen, sister! Minua ei onneksi ole nähty vielä joutilaaksi, vaikka ei ole lapsia ja opettajathan ei muuta teekään kuin lomailee. Mutta juuri se ihmettely (ja minulle meinattiin jo tyrkätä käteen yhteystiedot lapsettomuusklinikalle) kun meillä ei ole lapsia. Voisko se lapsettomuus mi-ten-kään johtua e-pillereistä…?
    Minusta on tärkeää, että on itse onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä. Muut tehkööt ja olkoot mitä mieltä lystää. (…ehkäpä he ovat liian joutilaita, kun on aikaa moisia mietiskellä…) ;)

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Kiitos hienosta kommentista ja omien kokemusten jakamisesta! :)

      Ajatella, että opettajatkin saavat kuulla kaikkea hölmöä; minulle puolestaan kääntäjänä välillä sanotaan, että ”olisit ryhtynyt opettajaksi, niillä sentään olis reilusti töitä, palkkakin hyvä, ja niillä on pitkät kesälomat” (lomailuun siis päästään minunkin kuulemissani kommenteissa!). :D

      Tuntuu kyllä uskomattomalta, että yhä ajatellaan, ettei ihmisten lapsettomuuteen voi olla muita syitä kuin se, ettei nainen yrityksistä huolimatta ole tullut raskaaksi. Suomessa tosin vedetään isoa ”lapsikampanjaa”, koska ilmeisesti syntyvyys on ollut laskussa jo 1960-luvulta alkaen. Myös sehän nähdään jatkuvasti ongelmaksi, että ihmiset hankkivat lapsia aina vain myöhemmin elämässä. Kai siinäkin pelätään sitä, että kun liiaksi odottaa, raskaaksi tuleminen ei lopulta enää onnistu, ja sehän se vasta kamalaa on!

      Alkaa kyllä näyttää siltä, että monet ihmettelevät ja/tai typerät kommentit tosiaan tulevat joutilailta ihmisiltä. :)

      Tykkää

      Vastaa
  3. Anna / Kätteni Jäljillä

    Tosi puhutteleva ja herättelevä teksti. Hyviä pointteja ja olenkin huomannut samanlaisia asioita. En omassa suvussani niinkään, vaikka lapsettomia/naimattomia onkin jonkun verran, mutta siis yleisesti ottaen ihmisten asenteissa. Tämä on tärkeä aihe ja tästä on hyvä puhua, koska me kaikki olemme yhtä tärkeitä huolimatta siviilisäädystä, ammatinvalinnasta, elämän tavoitteista tai lapsien lukumäärästä. Minusta on parempi olla onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä ilman lapsia, kuin väkipakolla saada niitä koska niin ”täytyy” tehdä, ja olla onneton kun joku muu ”on päättänyt” siitä puolestasi. Ja lapsethan siitä vasta kärsivätkin.

    Kun itse voi ja saa päättää omasta elämästään ja nauttii siitä, oli uraa/lapsia tai sitten ei, niin lähtökohtaisesti on onnekas. Kaikilla tässä maailmassa kun ei sitä mahdollisuutta ole, vaan eletään sorron ilmapiirissä toisten tahdonalaisena. Toivottavasti kykenemme jokainen hyväksymään parhaamme mukaan toinen toisemme huolimatta siitä, mitä kenelläkin on tai ei ole.

    Kiitos taas tästäkin ajatuksia herättävästä postauksesta ja mukavaa sunnuntaita sinulle! :)

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Kiitos hyvää pohdintaa täynnä olevasta kommentistasi!

      Toteat hienosti ja todenmukaisesti, että ”me kaikki olemme yhtä tärkeitä huolimatta siviilisäädystä, ammatinvalinnasta, elämän tavoitteista tai lapsien lukumäärästä”, ja silti moni ei käytännössä tuota koe. Ja yhteiskuntahan ei tunnetusti ole koskaan piitannut yksilön toiveista ja unelmista, vaan haluaa sitä, minkä luulee olevan parhaaksi yhteisölle. Tämä näkyy varsinkin lapsikeskustelussa ja myös mm. ammatinvalinnassa. Jos joku haluaa yliopistoon, mutta maassa on jo paljon akateemista työttömyyttä, ja samalla pulaa duunareista, yhteiskunnalle olisi silloin parempi saada ihmisiä ammatilliseen koulutukseen kuin yliopistoihin.

      Olisi kyllä kamalaa, jos lapsia olisi ”pakko” hankkia vain siksi, että niin on ollut tapana tehdä kautta aikojen. Yksi toinen harhakäsitys, mikä minua välillä häiritsee, on tämä: ajatellaan, että tarkoituksellisesti lapsettomat ihmiset vihaavat lapsia, kun taas lapsia hankkineet ihmiset rakastavat lapsia. Itse olen aina tykännyt lapsista ja eläimistä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että myös hankin lapsen tai lemmikin. Vastaavasti olen kuullut monien äitien kertovan, kuinka ärsyttävää on joutua leikkimään muiden kuin omien lasten kanssa esim. juhlissa tai kyläilyreissulla, saati että joutuisi hoitamaan muiden lapsia. Olen kuullut monien kertovan avoimesti, kuinka he rakastavat omia lapsiaan, eivät kaikkia lapsia yleisesti. Kuulostaa rehelliseltä ja järkeenkäyvältä.

      Tuo on niin totta, että tällaisia asioita ei tarvitsisi edes miettiä, jos emme eläisi tätä päivää ja asuisi Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa. Minunkin sukuni isoisoäidit synnyttivät keskimäärin yli 10 lasta, ja yksikin kuoli lapsivuoteeseen kolmannen- tai neljännentoista lapsen synnytettyään. Ajat siis todella ovat muuttuneet, ja vieläpä hurjan nopeaan tahtiin.

      Vielä emme ole siinä pisteessä, missä nainen saisi päättää omasta elämästään ilman muiden ihmettelyä ja/tai vähättelyä, mutta päätösvalta onneksi on olemassa, ja sehän se tärkein asia on. :)

      Liked by 1 henkilö

      Vastaa
  4. Vintagella

    Loistavaa tekstiä, jälleen kerran. T: Toinen kalikka. Mulla on kyllä ura, mutta täällä Saksassa naisen urahan on yhtä tyhjän kanssa. Tai no.. Olipas jännä sanapari. Mutta ymmärsit varmaan pointin.

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Kiitos! Vanhoillistahan siellä Saksassa on lukemani ja kuulemani mukaan, mutta onneksi sinun ei sentään ole tarvinnut olla nyrkin ja hellan välissä. Kunpa naisen asema paikallisilla työmarkkinoilla olisi kosolti parempi.

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s