Testissä viisi vegaanista uutuutta

Vastaani on taas tullut muutamia jakamisen arvoisia vegaanisia herkkuja ja uutuuksia. Joitain niistä on ollut saatavilla jo jonkin aikaa, mutta itse löysin ne vasta nyt. Testailin pääosin suolaisia ruokia ja aterioita, mutta listaan mahtuu myös yksi makea herkku.

hoviruoka-makaronilaatikko

Sain testattua HoviRuoan uutta makaronilaatikkoa. Vertasin sitä automaattisesti Jokaiselle-linjan vastaavaan tuotteeseen, jossa on seitanin tilalla soijarouhetta. HoviRuoan makaronilaatikko ajaa asiansa, ja makuakin siinä on mm. savupaprikan ja valkosipulijauheen ansiosta. Ruoassa on myös chiliä, mutta itse maistan ensimmäisenä paprikan ja valkosipulin, eikä ruoka ole millään mittarilla tulinen.

Seitan tarkoittaa vehnägluteenia (ts. vehnäproteiinia). Koska makaronilaatikon proteiini tulee vehnästä, ruoan rasvapitoisuus jää hyvin matalaksi (0,7 g/100 g), mutta proteiinipitoisuus saadaan korkeaksi (17,85 g/ateria). Jokaiselle-makaronilaatikossa on silti vielä enemmän proteiinia ja tuntuvasti vähemmän kaloreita (378 kcal/ateria, kun HoviRuoan vastaavassa on 578 kaloria). Olen ostanut HoviRuoan makaronilaatikkoa toistamiseenkin, eli se selvästi puhutteli minua. Jokaiselle-linjan laatikko on kuitenkin ehdottomasti täyttävämpää ja vieläpä vähemmillä kaloreilla, ja muistelen maunkin olleen oikein hyvä. Erityisesti laatikon rakenne miellytti. Onnistuneet vegaaniset muonat eivät onneksi sulje toisiaan pois, ja onkin hienoa, että nyt voi ostaa kahta eri makaronilaatikkoa vaikkapa vuoroviikoin!

italiamo-pizza-marinara-3

Seuraavaksi testiin pääsi pizza. Mies osti taannoin itselleen Lidlistä Italiamo Pizza Marinara -nimisen juustottoman pizzan, joka vain sattuu olemaan vegaaninen. Hän kehui sitä kovasti, ja niinpä odotukseni nousivat korkeiksi, vegaanisia pizzoja kun on muutenkin niin vähän markkinoilla. Vaikka olin todella nälissäni juuri sen päivän päätteeksi, kun testasin tuotetta, pizza ei silti tehnyt vaikutusta. Tämä pizza ei siis ole jakamisen arvoinen makunsa puolesta, mutta saa silti maininnan, koska on aito italialainen ja sattumalta vegaaninen. Pizzassa ei ollut makua eikä luonnetta, ja se oli kuin keskeneräinen, vielä täysin neutraali pohja kaikenlaisille mahdollisille täytteille, joita pizzaan ei kuitenkaan koskaan laitettu. Mies söi oman pizzansa viikkoja ennen kuin sain oman pizzani, eli saattaa olla, etteivät pizzat ole tasalaatuisia. Mies nimittäin maistoi minulle osunutta pizzaa eikä pitänyt sitä yhtään parempana kuin minäkään, eli ehkä hän itse sai paremman yksilön viikkoja aiemmin.

bageli

Mennään sitten ilahduttavaan kahvilalöytöön. Coffee Housesta saa nimittäin vegaanisen bagelin! Sieltä sai ennenkin vegaanisen ”voileivän” valitsemalla mm. tietyn leivän ja hummusta eläinperäisen rasvan tilalle, mutta nyt bageli löytyi vitriinistä valmiina, jolloin sen valmistumista ei tarvinnut odottaa. Bageli oli tuhti, täyttävä ja täynnä makuja, ja käy paremmin ateriasta kuin välipalasta. Mausteinen hummus on ehdottomasti bagelin sielu, ja kuumennus viimeisteli makuelämyksen. Kun vierellä oli lisäksi valtava teekannullinen vain minua varten, niin kahvilahetki ei tuosta paljon parane.

donitsi-ja-piirakka

Mitä yhteistä yllä olevilla tuotteilla on? Molemmat ovat pyöreitä ja rasvaisia. HoviRuoan kasvispiirakkaa maistoin itse asiassa jo viime keväänä (ei kannata pelästyä päivämäärää, en syö sentään ihan noin vanhoja tuotteita), ja se tuoksui ja pitkälti maistuikin juuri samalta kuin tavallinen lihapiirakka. Lihapiirakan tuoksu ei siis tule lihasta, vaan uppopaistetusta munkkitaikinasta. Kasvispiirakka on kelpotuote, jonka pitäisi ilahduttaa myös kaikkia lihapiirakkafaneja, ja söin niitä itsekin keväällä kaksi tai kolme. Lopulta pidän kuitenkin itse enemmän terveellisemmistä suolaisista valmisruoista (kuten saman merkin makaronilaatikosta), joten rasvainen piirakka jää minun kohdallani kauppaan. Hienoa silti, että tarjolla on niin täydellisesti lihapiirakkaa kaikin päin muistuttava vegaaninen vaihtoehto.

Lopultakin pääsemme tuohon keltaiseen pyörylään. Olin pakahtua ilosta, kun tajusin, että Arnoldsilla on nykyään valikoimissaan vegaaninen donitsi! Kun luin, että donitsin nimi on Tipu, minulle tuli heti mieleen, että sitä varmaan myydään vain pääsiäisenä. Ennen olikin juuri niin, ja kuluvan vuoden keväänä Tiput tulivat ympärivuotiseen valikoimaan. Niin huippua! Arnoldsin donitsit edustivat minulle ennen harvinaista herkkua, ja saatoin ostaa niitä laatikollisen ehkä pari kertaa vuodessa. Vegaaniksi alettuani en ole donitseja syönyt, joten makunautinto oli melkoinen, kun sain tipusesta haukkauksen ja toisenkin.

tipu-donitsi

Donitsista tekee vegaanisen vain se, että kuorrutteessa ei ole karmiinia (naaraskirvoista saatava punainen väriaine). Toisin sanoen Arnoldsin kaikki muutkin perinteiset donitsit ovat itsessään vegaanisia, mutta kuorrutteissa on eläinperäisiä aineita. Höh! Luulisi, että muistakin donitseista olisi helppo tehdä vegaanisia. Toisaalta nyt ei sovi ahnehtia, kun saimme jo ihanat Tiput.

Vegeruokamatkailu omilla kotikonnuilla ei ole koskaan ollut antoisampaa!

Mainokset

2 ajatusta artikkelista “Testissä viisi vegaanista uutuutta

  1. myco2quota

    Minäkin maistoin tuota Arnoldsin tipua, mutta enpä tiennyt, ettei itse donitsissa ollut eroa, olin nimittäin maistavinani siinä jotain eroa muihin ei-vegaanisiin versioihin, mutta niin sitä huomaa, kuinka paljon mielikuvilla on merkitystä, kun tietysti yritin oikein tarkasti sitä maistella ja vertailla. 😃 Tuo Lidlin pitsa vaikuttaa myös kiinnostavalta. Täytyy hakea testiin, jos niitä vielä saa. Instagramissa olen nähnyt saksalaisten vegaanibloggaajien hehkuttavan Lidlin vegaanisia pakastepitsoja, mutta niitä muita ei varmaan myydä Suomessa.

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Kiva kuulla, että seuraat saksalaisia vegaanibloggaajia. :) Lidlistä ei Suomessa tosiaan taida saada muita vegaanisia pizzoja kuin tämän juustottoman, joita onneksi on varmasti yhä saatavilla.

      Hassua, miten sitä voi kuvitella maistavansa eri juttuja, vaikka kyseessä on pitkälti sama tuote. :D Arnoldsin sivuilla ei valitettavasti ole varsinaisia ainesosaluetteloita, vain allergeenit luetellaan. Mutta ainakin perinteinen pinkki donitsi on jo valmiiksi maidoton ja kananmunaton, eli vegaanisuuden pilaa vain punainen väriaine. Myös kinuskidonitsi on kananmunaton, ja päättelin tuotteita vertailemalla, että maitoakin on vain kuorrutteessa (niin monet kerrat on tullut itsekin tehtyä kinuskia ja toffeeta, nykyään tietysti kasvimaitoon!). :)

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s