Näin selviydyn

En tiedä, mitä tekisin ja miten selviytyisin näistä päivistä ilman uutta, usein öisin alkavaa harrastustani. Äitikin oli iltaihminen, joka piristyi usein vasta illan puolella. Siinä suhteessa olen aivan samanlainen. Juuri nyt kaikenlainen puuhaaminen tuntuu melkein pakolliselta vastapainolta kaikelle suremiselle ja epäuskolle.

remontointia

Olen taas remontoinut. Kylpyhuone”remontti” valmistui viime vuoden lopussa, nyt puolestaan olen keittiön kimpussa. Keittiö itsessään ei vaadi remonttia, mutta katto oli alkanut rapistua pahan kerran ilmanvaihtohormin kohdalta:

hormin-remontointi-aloitus

Yllä on lähtötilanne salamalla ja ilman salamaa kuvattuna.

Revin ja harjasin ensin kaiken vähänkään irtonaisen kipsin teräsharjalla pois.

hormin-remontointi-vanha-revitty-pois

Sitten sekoitin laastista ja vedestä sopivan tahnan, ja aloin paikkaus- ja levityshommiin. Levitysvälineenä toimi vanha haarukka, ja tasoitukseen minulla oli rakennustöihin tarkoitettu lasta. Paikattava alue oli sen verran hankala, että haarukka toimi ihmeen hyvin, kattoon kun ei voi lätkäistä yhtä paljon laastia kerrallaan kuin esim. lattiapinnoille, joilta massa ei pääse tippumaan.

Laasti olisi voinut olla valmiiksi valkoista, mutta minulla oli vain harmaata, enkä tahtonut ostaa uutta. Tarkoitus on tasoittaa laasti mahdollisimman tarkasti jo pelkällä lastalla, mutta sitä voi vielä hieman hioa myös sen kuivuttua.

hormin-remontointi-paikattu

Itse en kokenut saavani hiomisella enää paljonkaan aikaan, joten olin iloinen siitä, että olin käyttänyt märän laastin levittämiseen ja tasoittamiseen reilusti aikaa. Laastin kuivuttua pinnat vaikuttivat sileiltä ja hyviltä.

hormin-remontointi-paikattu-2

Sitten olikin enää maalaus jäljellä. Suurin huoli maalaamisen kohdalla koski oikeaa valkoista värisävyä (vanha valkoinen katto on kuitenkin aavistuksen kellastunut tuoreeseen valkoiseen maaliin nähden) ja sitä, että joutuisin värisävyn takia maalaamaan koko katon.

Mietin vielä, pitäisikö katto maalata nyt kokonaan, mutta remontoimastani alueesta tuli kuitenkin omaan makuuni onnistunut.

hormin-remontointi-maalattu

Loppuun vielä ennen ja jälkeen -vertailu:

hormin-remontointi-ennen-jalkeen

Äiti olisi kauhuissaan, jos tietäisi, millaisilla tuolipatenteilla olen seissyt kurkottaessani kattoon. Toivottavasti häntä ei enää huoleta perheensä touhut samalla tavalla.

Mainokset

6 ajatusta artikkelista “Näin selviydyn

    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Kiitos! Väriero ei ole kummoinen, mutta näkyy omaan kriittiseen silmääni. Tosin on niin, että kenenkään muun silmä ei todennäköisimmin eksy koko alueelle, siinä kun ei varsinaisesti ole mitään katsottavaa. Alkuperäisen repaleisen katon moni olisi voinut nähdä, ja harmaalla laastilla paikattu kohta ei taatusti olisi jäänyt keneltäkään huomaamatta.

      Tykkää

      Vastaa
  1. Taru

    Hieno tuli! Hyvä sinä!!

    Ite oon kans itsestäni havainnut, että just pienet asiat ja tekemiset pitää vaikeissa vaiheissa pinnalla. Että on ikään kuin edes jotakin, mitä voi itse kontrolloida, ja saada siitä onnistumisen iloa ja lohtua. Jonkin lopputuloksen, jonka syntyyn voi vaikuttaa omalla ponnistelulla. Se ei välttämättä tunnu ”raatamiselta”, vaan erittäin tervetulleelta hengähdyshetkeltä.

    <3 <3

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Kiitoksia! Sinulla on hyviä mietteitä vaikeina aikoina puuhastelusta. :) Juuri noin olen itsekin nyt kokenut. On mukava tehdä itse, saada nimenomaan vaikuttaa omalla panoksella, ja nauttia palkitsevasta lopputuloksesta. Ja raatamiselta ei tosiaan minustakaan tunnu, ei edes silloin kun katon rajassa remontointi rasittaa valtavasti käsiä, hartioita, selkää ja kylkiä. :D

      Tykkää

      Vastaa
  2. Nina

    Siistiä jälkeä, kyllä naiset osaa. Käsillä tekeminen auttaa, mieli saa sillä välin lepotauon. Valmis homma auttaa näkemään että elämä ja arki jatkuvat, vaikka ”kaikki” on lopullisesti muuttunut. Muista syödä, muista nukkuja ja käy ulkoilemassa.

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Kiitos, Nina! Käsillä tekeminen tarjoaa tosiaan nyt vielä normaaliakin enemmän vastapainoa kaikelle muulle, ja pitää elämässä kiinni, juuri niin kuin kirjoititkin. En ole saanut ihan niin paljon unta kuin olisin halunnut, mutta syönyt ja lenkkeillyt olen. :) Uskon ja toivon, että pian yötkin menevät paremmin.

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s