Niin paljon työtä, niin vähän tulosta

Minulla on vain reilu kuukausi asuinaikaa nykyisessä osoitteessani.

Tarkoituksenani on muuttaa ensin isäni luokse kaikkine kamoineni, ja siirtyä omaan pikkutaloon heti, kun se valmistuu. (Itse talohan on jo valmis, mutta rakennusluvan saaminen, maatyöt, kunnallistekniikkaan liittyminen ym. vievät ties kuinka kauan aikaa.) Miehen luo en voi muuttaa pahan kissa-allergian vuoksi, ja toki tilaakin on paljon vähemmän kuin isän luona. Kaikki muutot tarkoittavat kuitenkin sitä, että minun on karsittava tavaroideni määrää entisestään. Avainsana on nimenomaan entisestään, sillä viime vuosina ja varsinkin viimeisen puolen vuoden aikana olen jo karsinut, lahjoittanut, kierrättänyt ja heittänyt pois niin vaatteita, taloustavaraa, koruja, DVD-levyjä kuin myös kaikkea muuta epämääräisempää sälää.

Alan tulla pisteeseen, jossa minulla ei enää olisi niin paljon karsittavaa, mutta tavaraa ja huonekalujakin on silti yhä liikaa. Huomaan, että minun pitäisi siirtyä kunnon raakkauksesta, jota siis olen jo harrastanut, todelliseen extreme-raakkaukseen. Se voisi tarkoittaa esim. sitä, että saisin säästää kaikilta opiskeluvuosiltani ja yleensäkin koulutaipaleeltani vain kenkälaatikollisen verran papereita. Tällä hetkellä minulla on omat, valtavasti kenkälaatikkoa suuremmat laatikot niin yläaste-, lukio- kuin yliopistopapereillekin. Paperit ovat yksi ärsyttävimpiä säästettäviä, koska niitä ei käytä eikä tarvitse (melkein) koskaan, mutta niitä voi haluta säilyttää useistakin syistä. Papereiden läpikäyminen on turhauttavaa ja aikaavievää siihen nähden, millaisen kasan niitä saa lopulta heitettyä pois. Tänään olen käyttänyt papereiden arvioimiseen pari tuntia (ja menen kohta jatkamaan), ja vaikka olen lajitellut lähes kaikki paperit poisheitettävien pinoon, pino on silti vasta kahden senttimetrin korkuinen! Plääh!

Toisaalta odotin tätä haastetta innolla. On nimittäin ihan eri asia käydä kaappeja läpi huvikseen omaksi ilokseen kuin täydestä pakosta. Tuleva talo on tuntuvasti pienempi kuin nykyinen asunto, enkä suinkaan aio ahtaa sitä täyteen. Se on hyvä pitää mielessä, jos meinaan alkaa tunteilla liiaksi esim. juurikin niiden koulupapereiden kohdalla.

Minusta olisi ihanaa olla ihminen, jonka kaikki tavarat ja vaatteet mahtuvat vain muutamaan banaanilaatikkoon. Uskon, että se olisi hyvin vapauttavaa. Minulle luopuminen on usein luontaisempaa ja miellyttävämpää kuin kaikesta kiinni pitäminen kynsin ja hampain. Silti tuntuu, että nyt edessä oleva haaste voi selättää jopa minun kaltaiseni luopujan, ellen pysy erityisen lujana.

Mainokset

2 thoughts on “Niin paljon työtä, niin vähän tulosta

  1. Taru

    Mulla ei oo jäljellä enää mitään opiskelu ym papereita, juurikin tosta syystä :D Kaikki tommonen vie niin hitokseen säilytystilaa. Viimeiset laatikolliset poltin Pellingistä lähtiessä sen kummemmin enää tutkimatta ja hirveellä kiireellä. Eli just vasta sitten kun oli viimeinen pakko, kun ei ollut paikkaa missä niitä säilöisin.

    Täällä nykyisessä kodossa meinaa välillä pipoa kiristää edellisten omistajien tavarat, joista tuli meidän tavaroita. Vaikka paljon on tarpeellista, niin paljon on työtäkin. Vuosikymmenten kamppeet nääs, nelkyt luvulta lähtien. Esim keittiön kaapeista on löytynyt kaikkea mahdollista tiskatuista margariinirasioista alkaen :D

    Ei muuta kun paljon tsemppistä entistäkin raaempaan raakkaukseen, se on kovaa hommaa. Varsinkin just kun on aikataulu ja pakko. Se laskee kummallisesti inspiraation määrää, mulla ainakin.

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Voi ei noita tiskattuja margariinirasioita! :D No, ainakin teillä on nyt jotain, mistä on äärimmäisen helppo luopua. :) Muuten voi kyllä olla turhauttavaa lajitella ja käydä läpi muiden vanhoja tavaroita kaikkien omien lisäksi. Voimia projektiin, ja toivotaan, että teet lisää hienoja (lintu)löytöjä!

      Sanopa muuta noista papereista; ne rohmuavat paljon tilaa, eikä niitä edes tarvitse (juuri) koskaan. Kommenttisi motivoikin minua nyt raakkaamaan rankalla kädellä juuri paperitavaraa. :) Polttaminen olisi tosiaan nopeinta ja helpointa, mutta en taida viitsiä tehdä kerrostalon parvekkeelle nuotiota! ;D Kaikkien henkilötietojen ym. silppuaminen saksilla se vasta aikaa ja hermoja viekin, huh!

      Kiitos paljon tsempeistä, ja jaksamista teidän vastaavaan karsimisoperaatioon! ❤

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s