Apua, meille tulee huussi!

Vai sittenkin: Jes, meille tulee huussi! En nimittäin koskaan aiemmin ole ollut yhtä innoissani yhdestäkään vessasta. Totta puhuen en edes tiennyt, että huussista on mahdollista innostua tällä tavoin!

Palataan hetkeksi ajassa taaksepäin. Rakennuslupa-asiat ovat nimittäin edenneet siihen pisteeseen, että tuli aika tehdä jätevesisuunnitelma. Sellainen on tehtävä silloin, kun ei ole mahdollista liittyä (kunnan) viemäriverkostoon. Tonttimme alueella ei ole minkäänlaista viemäriverkostoa, eli liittyminen ei ole kustannuskysymys, vaan täysi mahdottomuus. Kunnollinen jätevesisuunnitelma tarvitaan siksikin, että jätevesilaki on vastikään tiukentunut. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että luontoon ei saa heittää esim. tiskivesiä puhumattakaan siitä, että WC-vedet pääsisivät imeytymään maaperään tai että huussin sisältö kaivettaisiin kuoppaan niin kuin ennen tehtiin. Kaikki jätevesi pitää puhdistaa ja suodattaa hommaan tarkoitetuilla laitteilla, ja pahimmat jätevedet eli WC-vedet eivät monilla alueilla kelpaa suodatettaviksi ollenkaan, vaan kunta voi edellyttää umpisäiliön hankkimista.

Jätevedet jaetaan mustiin ja harmaisiin vesiin. Mustilla vesillä tarkoitetaan WC-vesiä, ja harmailla puolestaan kaikkia muita jätevesiä eli keittiö-, suihku-, lavuaari- ja pesukonevesiä. Myös harmaat vedet täytyy puhdistaa hyvin, vaikka ne ovatkin paljon pienempi ongelma kuin mustat vedet. Omasta talosta unelmoivalle tärkeimmät kysymykset ovat, minkälainen ratkaisu vessa-asioiden kohdalla tehdään ja minne harmaat vedet ohjataan.

Minkälaista systeemiä me sitten olimme itsellemme ajatelleet, ja entä mitä itse pääsuunnittelija meille ehdotti? Olimme ajatelleet umpisäiliötä kakkavesille ja harmaavesipuhdistamoa harmaille vesille. Umpisäiliö on nimensä mukaisesti umpinainen säiliö, joka ei päästä kakkavesiä maaperään. Se on väliaikainen varasto jätevesille, jotka loka-auto tulee imemään maksua vastaan monta kertaa vuodessa (meidän alueellamme vähintään neljä kertaa vuodessa). Myös harmaat vedet voidaan ohjata umpisäiliöön, jolloin niitä ei siis puhdisteta ja imeytetä maaperään, mutta se ei missään nimessä ole kannattavaa. Ensinnäkin silloin säiliö täyttyisi käsittämättömän nopeasti, mikä tarkoittaisi vielä aiempaa enemmän säiliön kyttäämistä, jatkuvaa loka-auton tilaamista ja suuria menoeriä. Kun harmaille vesille hankkii oman puhdistamonsa, säästyy monilta tyhjennyksiltä, ja puhdistamon mallista ja toimintamekanismista riippuen laitteen voi mahdollisesti puhdistaa myös itse, jolloin loka-autolle ja maksuille ei ole tarvetta. Monista harmaavesipuhdistamoista tyhjennetään pelkkä liete, ja sekin vain kerran vuodessa.

Oli pienoinen kauhun paikka, kun tajusin, että pääsuunnittelija oli piirtänyt asemapiirrokseen umpisäiliön, johon ajettaisiin kaikki jätevedet, siis mustat JA harmaat. Eli juuri se kaikkein huonoin vaihtoehto! Nyt tämä tyttö puuttuu peliin, ajattelin. Tajusin, että minunhan se jätevesisuunnitelma todellisuudessa pitää tehdä, vaikka oikeasti se kuuluukin suunnittelijan tehtäviin. Koska kerroin yllä, ettei kaikkia jätevesiä kannata ohjata samaan säiliöön, pääsuunnittelijan ehdotusta voisi ihmetellä kovastikin. Hän oli kuitenkin varmasti ajatellut asian niin, että vain yhden säiliön asentaminen tulee edullisemmaksi kuin kahden – mutta vain rakennusvaiheessa. Jo parin vuoden asumisen jälkeen pelkkä umpisäiliö, jota joudutaan tyhjentämään yhtenään, tulee kaikista kalleimmaksi tavaksi huolehtia jätevesistä puhumattakaan vuosikymmenten aikana kertyvistä kuluista. Ja kuluthan olisivat moninkertaiset, koska harmaat vedet täyttäisivät säiliötä ennätystahtiin. Ei onneksi tarvitse olla matikkanero tajutakseen, että jos säästän esim. tuhat euroa nyt, ja maksan siitä ”säästöstä” viisi tuhatta euroa lähivuosina, todellisuudessa ei ole kyse säästöstä, vaan päinvastoin menetyksestä ja kalliista ja huonosta valinnasta.

Se siis oli varmaa, että harmaita vesiä ei sekoitettaisi mustien kanssa. Se oli oman suunnitelmani perusta ja ydinajatus. Minua kuitenkin kiehtoi valtavasti ajatus siitä, että mustia vesiä ei syntyisi lainkaan, jolloin umpisäiliötä ja loka-auton kalliita visiittejä ei tarvittaisi koskaan. Vesivessa ja umpisäiliö kulkevat käsi kädessä, eli ilman säiliötä emme voi saada vesivessaa. Olimme oikeastaan jo päättäneet, että haluamme vesivessan. Olin kuitenkin vertaillut myös huusseja eli kuivakäymälöitä, ja hakenut niistä tietoa. Pidin kovasti niiden ideasta, mutta liian moni seikka tuntui silti tökkivän: vaivalloisuus, mahdolliset hajut, tiettyjen mallien ruma ulkonäkö ja erityisesti tuuletusputket. Sisätiloihin asennettaviin käymälöihin tulee nimittäin lähes aina tuuletusputkia, jotka porataan seinän ja/tai katon läpi. Meille tulee katolle jo yksi putki kamiinasta/takasta, enkä halunnut sen viereen lisää putkia. Seinässä olevat putket puolestaan tulisivat lähemmäs meitä ja kasvojamme, enkä ilahtunut ajatuksesta yhtään.

Sitten kuitenkin löysin sopivan käymälämallin, joka puhutteli! Olin taas antanut intuition ohjata. Juuri intuitio oli kertonut, että umpisäiliö tai lähinnä siitä johtuvat jatkotoimenpiteet eivät ole minua varten (tiedän, että miehestä ja minusta juuri minä olisin kuitenkin aina se, joka valvoisi säiliön täyttymistä, soittaisi loka-auton jne.). Niinpä täytyi olla jokin muu ratkaisu. Ja se ratkaisu näyttää tältä:

Kyseessä on pakastava käymälä! Markkinoilla on ainakin kolme eri merkkistä pakastavaa käymälää, Biolan Icelett, Privetti ja Separett Freeze, ja niissä kaikissa on sama toimintaperiaate: vessa ei vaadi lainkaan vettä, eikä siten viemäröintiä, eikä siihen tule myöskään tuuletusputkia, joita varten tarvitsisi porata reikiä seinään/kattoon. Pakastavat käymälät ovatkin ainoita käymälöitä, joihin (tuuletus)putkia ei tarvita. Vessa asetetaan lattian päälle, eli lattiaakaan ei tarvitse rikkoa toisin kuin joidenkin muiden käymälämallien kohdalla. Vessa vaatii ainoastaan sähköä.

Pakastavista käymälöistä sanotaan seuraavaa:

Pakastava käymälä on ominaisuuksiltaan erinomainen erityisesti kohteisiin, joihin viemäröinnin tekeminen olisi haasteellista. Käymälä tarvitsee ainoastaan normaalin pistorasian ja se on hetkessä käyttövalmis. Lisäksi tätä kuivakäymälää on helppo liikuttaa.

Pakastava käymälä jäähdyttää jätteen nopeasti n. -15 asteiseksi mikrobitoiminnan pysäyttämiseksi, jolloin hajujakaan ei pääse syntymään. Vessa ei tarvitse vettä, viemäriä tai tuuletusputkea ja jätteet voidaan kompostoida normaalisti. Se on helppo pitää hygieenisenä, ja kun sitä ei käytetä, irrotetaan vain töpseli seinästä ja tyhjennetään säiliön sisältö. Pakastava käymälä on myös esteettisesti edustava, sillä se muistuttaa erehdyttävästi tavallista vesivessaa.

Luontoystävällinen valinta ei tarvitse käyttöönsä kemikaaleja, vettä tai seosaineita, joten se ei rasita ympäristöä.

Lähde: http://www.coolcenter.fi/tuotteet/pakastava-kaymala-kuivakaymala/

Pakastava käymälä ei tosiaan vaadi kuivikettakaan toimiakseen, mutta näkösyistä sitä voi halutessaan käyttää. Edellä linkatun Coolcenterin mukaan pakastavien käymälöiden sähkönkulutus on niin pientä, että kaikki vessan käyttämä sähkö maksaa vain 25 – 35 euroa vuodessa! Se on kovin eri summa kuin 440 euroa, minkä verran pelkän mustan veden tyhjentäminen tonttimme alueella maksaa vuodessa (kun käyttäjiä on vain kaksi ja kun säiliön koko on tyypilliset viisi kuutiota).

Sähkö tekee vessasta pakastimen, joka eliminoi hajut. Siksi sähkö tuo vessaan sellaista käyttömukavuutta, mitä vieläkin perinteisempi huussi ei pysty tarjoamaan, ilman tuuletusputkia varsinkaan. Pakastava vessa on makuumme ylellisempi kuin mikään muu käymälämalli. Väitteet laitteen estetiikasta todella pitävät paikkansa, sillä monet käymälät näyttävät seuraavanlaisilta:

Lähde: Googlen kuvahaku, hakusana: kuivakäymälä

Lähde: Googlen kuvahaku, hakusana: kuivakäymälä

Noissakaan ei ole kerrassaan mitään vikaa ulkohuussissa tai mökillä, mutta uuden talon moderniin kylpyhuoneeseen ne eivät sovi.

Myös polttavat käymälät olivat harkintalistalla, mutta koska niissä jätteet poltetaan 600 asteessa, ne kuluttavat paljon pakastavia käymälöitä enemmän sähköä, ja syntyville sauhuille putkia vasta tarvitseekin! Lisäksi polttavissa käymälöissä on käyttörajoituksia (ts. kuinka monet tarpeet niissä voi polttaa päivässä), ja joka ikiselle vessahädälle tarvitaan oma pussi; niinpä 10 vessakäyntiä tarkoittaa kymmentä pussia. Pakastavassa käymälässä pusseja kuluu esim. yksi viikossa, kun käyttäjiä on kahdesta neljään, ja lopulta pussi, toisin sanoen jäinen kalikka, viedään kompostoriin.

Kompostorejakin ehdin jo katsella, ja toistaiseksi nätein löytämäni on Biolanin, isoa kiveä jäljittelevä maisemakompostori:

En mene sen enempää kompostointiin juuri tässä kirjoituksessa, mutta yleisesti voi sanoa, että käymäläjätteet vaativat jälkikompostoinnin, joka kestää vuoden tai parikin. Se, että käymäläjätteet laitetaan kompostoriin jäisenä, hidastaa kompostoitumista. Tosin talvella jäte ei kompostoidu muutenkaan tavallisessa kompostorissa, vaan kompostoituminen käynnistyy taas keväällä ilmojen lämmettyä. Minulla ei ole mikään kiire saada valmista multaa, joten en usko hitaan kompostoitumisen häiritsevän. Lisäksi voin hankkia useamman kompostorin tarpeen vaatiessa, sillä tilaahan tontilla riittää.

Vessa-asiat ovat siis näin ollen kunnossa, ja jätevesisuunnitelmaan tarvitaan vain harmaavesipuhdistamo. Mahtavaa! En malta odottaa, että pääsen puljaamaan käymälän ja kompostorin kanssa. Harva varmaan iloitsee käymälästään siten kuin minä, mutta tuntuu vain niin hyvältä löytää ratkaisu, jonka tietää itselleen parhaimmaksi. Löysin sopivan käymälän eilen, kerroin siitä kaikille suu vaahdossa, ja ääneni on vielä tänäänkin käheä. Blogin ansiosta jännistä jutuista pääsee onneksi kertomaan myös kirjallisessa muodossa!

Mainokset

6 thoughts on “Apua, meille tulee huussi!

  1. Menninkäinen

    :,D Pakastuuko persamus pakasteveskissä? Ei kun kuulostaa loogiselta, talvisin koirankakat ei haise samalla lailla kuin kesällä, kun on lämmin. Ja tuohan on tosi erehdyttävästi vesiveskin näköinenkin! Nykyään kun noita huussejakin on jos jonkinmoisia…

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Lämpölukon ansiosta peppu ei onneksi jäädy. ;) Koirankakat alkavat tosiaan haista vasta keväisin lumen sulettua ja ilmojen lämmettyä. Pakastava käymälä tuntuu kyllä kovin vakuuttavalta; siinä on juuri ne elementit, joita itse tarvitsen, ja siitä puuttuvat sellaiset ärsyttävyydet, joiden kanssa en jaksaisi veivata.

      Tykkää

      Vastaa
  2. Nimetön

    Kiitos postauksesta. Käymälän hankinta tai talon rakentaminen ei ole minulle millään lailla ajankohtaista, mutta tämä oli todella mielenkiintoista ja innostuksesi selkeästi näkyi tekstistä.
    Mitä mieltä olit noin muuten tuosta pääsuunnittelijan työstä? Kuulosti tämän postauksen perusteella vähän siltä, että hän vain ehdotti yksinkertaisinta ratkaisua eikä teidän tarpeisiinne ja mieltymyksiinne soveltuvaa. Tietysti on kivaa opiskella uusia asioita itsekin, mutta voisi toivoa että jos projektiin palkataan konsultti nimenomaan tätä varten niin kaikkeen ei olisi pakko itse perehtyä…

    Tsemppiä rakennusprojektiin!

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Kiitos upeasta palautteesta! ❤ Tämä kaikki sai minut tosiaan innostumaan, koska umpisäiliö oli harmittanut minua enemmän tai vähemmän alusta asti, ja olin luullut, etten keksisi sille kunnollista vaihtoehtoa. Voi sitä iloa, kun sitten keksinkin!

      Kysyitpä erinomaisen kysymyksen tuon suunnittelijan suhteen. Olen nimittäin miettinyt juuri samaa itsekin. En voi toistaiseksi sanoa olevani tyytyväinen, sillä hän oli piirtänyt asemapiirrokseen umpisäiliön vielä senkin jälkeen, kun olin puhelimessa ja kirjallisesti sanonut, että umpisäiliötä ei tarvita, koska päädyimme käymäläratkaisuun. Minulla itse asiassa meni totaalisesti hermo tyyppiin jo viimeksi, kun tapasimme, enkä tiedä, kuinka hyvin onnistuin peittämään sen. Täysin en sitä halunnutkaan peittää, sillä jos hän ei tajua puhetta eikä kirjoitusta, niin jotenkinhan hänet on saatava tajuamaan, että meille tulee käymälä ja jätevesien osalta vain harmaavesipuhdistamo. Kävin niin kuumana viime tapaamisemme jälkeen, että minua ärsytti koko päivän ja vielä illalla juoksulenkilläkin.

      Miehen kanssa pähkäilimme, että suunnittelijalla on luultavasti yhteistyösopimuksia eri laitevalmistajien kanssa, minkä vuoksi hän tuputtaa meille juuri tietyn lafkan tuotteita. Se jos mikä on raivostuttavaa, ja saa minut ajattelemaan, että joudun tosiaan opiskelemaan kaiken itse. Tunnen juuri niin kuin sinä, että on mukavaa perehtyä asioihin, mutta jos/kun joudun selvittämään aivan kaiken itse ja samalla taistelemaan suunnittelijan järjettömiä ehdotuksia vastaan, niin onhan se raskasta. Lisäksi joudun maksamaan suunnittelijalle kalliisti töistä, jotka teen itse. Suunnittelijan palkkaamisesta en voi onneksi itseäni syyttää, sillä rakennusprojektilla on pakko olla suunnittelija, joka ei voi olla kuka tahansa, vaan hänellä on oltava vähintäänkin insinöörin tutkinto juuri tietyltä linjalta. Sen takia en itse olisi voinut toimia suunnittelijana.

      Kiitos paljon tsempeistä! Nähtäväksi jää, helpottuuko tämä missään vaiheessa vai jatkuuko yhtä rankkana kuin tähänkin asti.

      Tykkää

      Vastaa
  3. myco2quota

    Hienoa että vessaratkaisu on löytynyt. Pakastavasta käymälästä en ollut kuullutkaan, mutta kuulostaa mielenkiintoiselta. Kurjaa että suunnittelija haluaa mennä sieltä missä aita on matalin (ainakin omalta osaltaan). Käyttökustannuksia kannattaa tosiaan miettiä, monet ratkaisut ovat kuitenkin edullisempia toteuttaa rakennusvaiheessa, kuin se että jälkikäteen parannellan. Itseäni ärsyttää omassa kodissa esimerkiksi sähköllä toimiva lattialämmitys ja vielä ilman termostaattia. Se on varmasti ollut rakennusvaiheessa kaukolämpöä edullisempi, mutta käyttökustannukset (ja päästöt) ovatkin sitten ihan eri.

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Pakastavan käymälän löytäminen kyllä ilostuttaa. :) Suunnittelijan toimia olen ehtinyt ihmetellä niin monta kertaa, että käy jo työstä ajatella jotain muuta. Nimenomaan noita käyttökustannuksia hän ei ollut miettinyt lainkaan. Näemmä häntä ei liikuttanut se, että olisin ensin maksanut 2 000 – 3 000 euroa umpisäiliöstä, ja maksanut sitten sen tyhjentämisestä 4 400 euroa seuraavien 10 vuoden aikana. Ja tuo laskelmahan koskee vain mustia vesiä, ja suunnittelija halusi myös harmaat vedet täyttämään säiliötä. Harmaita vesiähän syntyy huomattavasti mustia enemmän, eli kustannukset olisivat triplaantuneet. Niin käsittämätöntä suunnittelua!

      Sama pätee tosiaan tuohon kaukolämpö vastaan sähkölämpö -asiaan. Jos olisi ollut mahdollista liittyä kaukolämpöön, niin juuri niin olisi kannattanut tehdä, sekä kustannusten että luonnon takia. Meidänkin taloon tulee valitettavasti sähkölämmitys (mikään muu ei taaskaan ole mahdollista), mutta taloon tulee myös ilmalämpöpumppu (jes!) ja takka/kamiina (jes!), joten en aio juurikaan lämmittää taloa sähköllä. Lattialämmitystä meidän ei muutenkaan kannata pitää päällä, sillä se lisää pakastavan käymälän sähkönkulutusta.

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s